Tehtaan pillistä Tampere-taloksi

1980-luvun alussa maassamme rakennettiin erilaisia kulttuurirakennuksia, kuten konserttitaloja ja kirjastoja. Niihin liittyi usein myös arkkitehtuurikilpailu, joko yleinen kaikille avoin tai kutsukilpailu.

Minä ja Sakari Aartelo olimme perustaneet arkkitehtitoimiston vuonna 1978, jolloin toimimme molemmat vielä Teknillisen korkeakoulun vanhempina assistentteina ja meillä oli hyvä mahdollisuus osallistua arkkitehtuurikilpailuihin. Menestyimmekin muutamassa ja saimme kokemusta konserttitalojen suunnittelusta.

Tampereen konsertti- ja kongressitalon kilpailu julkistettiin 15. syyskuuta 1982, ja aloimme tehdä kilpailua välittömästi. Sakari teki alustavia luonnoksia: kymmenkunta pientä sijoituskaaviota Sorsapuiston tontille. Luonnoksista keskusteltuamme – välillä kriittisestikin – tulimme siihen tulokseen, että Iso sali ja Pieni sali sijoitettaisiin rinnakkain sisäkadun varteen, lämpiöt avautuisivat Sorsapuistoon ja huoltoliikenne sijoitettaisiin Kalevantien puolelle. Rakennus olisi umpinaisempi kadun suuntaan.

Sakari piirsi yleensä pohjapiirustukset ja minä julkisivut, leikkaukset ja perspektiivit. Mallinrakentaja Martti Helispää, joka oli vuosia tehnyt meille malleja, teki vaaditun kilpailupienoismallin. Tampere-talon suunnittelu oli suuri ja mielenkiintoinen työ arkkitehtitoimistollemme.

aartelopiironen

Kuvassa: Arkkitehdit Sakari Aartelo (vas.) ja Esa Piironen.

Suunnitelmamme nimeksi tuli ”Tehtaan pilli”, koska Tampereen kaupungin tehtaita ja niiden piippuja ajettiin 80-luvulla alas ja Tampereen kaupunki oli siirtymässä informaatioteollisuuteen. Ajattelimme, että ne resurssit, joilla tämä rakennus rakennetaan, ovat syntyneet lukemattomien tehtaan pillien vihellysten tuloksena ja rakennus eräässä mielessä jalostaisi vihellykset orkesterimusiikiksi.

Kilpailuun tuli jättöpäivään 15. maaliskuuta 1983 mennessä 72 ehdotusta, mikä oli tuohon aikaan melko tavanomainen määrä. Kilpailun arvostelijana toimi palkintolautakunta Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavolan johdolla.

Kilpailun voittajan oli määrä selvitä 8. kesäkuuta 1983. Saimme puhelun kello 11: Meille annettiin kaksi tuntia aikaa saapua Tampereen raatihuoneelle. Perillä saimme tietää, että olimme voittaneet. Palkintolautakunta suositteli kilpailun järjestäjälle ehdotuksemme asettamista edelleen Tampere-talon kehittämisen pohjaksi. Tästä viikon päästä Tampereelta soitettiin jälleen ja meidät kutsuttiin sopimusneuvotteluihin. Siitä hetkestä alkoivat kiireiset ajat: kolme vuotta suunnittelua ja kolme vuotta rakentamista.

Toimistomme oli tuolloin kooltaan pieni. Toimistossamme työskenteli lisäksemme kaksi tai kolme avustajaa riippuen työmäärästä. Työntekijöitä piti alkaa etsiä ja palkata heti lisää. Tampereen kaupunki olisi halunnut, että olisimme perustaneet toimiston Tampereelle, mutta saimme vakuutettua heidät, että käymme aina tarvittaessa paikan päällä. Muut erikoisalojen suunnittelijat valittiin Tampereelta. Parhaimmillaan suunnittelutyötä teki 150 henkilöä eri toimistoissa, niistä meidän arkkitehtitoimistossamme oli 24 henkilöä.

Suunnittelua ja rakentamista varten perustettiin rakennustoimikunta, johon kuuluivat puheenjohtajina ensin kaupunginjohtaja Pekka Paavola (vuoteen 1986 asti) ja hänen jälkeensä Jarmo Rantanen.

Rakennustoimikunnan kokoukset olivat säännöllisiä, ja niissä tehtiin kaikki tärkeät päätökset. Pekka Paavola oli hyvin perillä rakennusasioista ja osasi tehdä tärkeitä kysymyksiä meille arkkitehdeille. Me sitten selitimme parhaan kykymme mukaan suunnitelmien kehittymistä. Yleensä Paavola sanoi arkkitehtien esitykset kuultuaan, että eiköhän tehdä näin, kun hyvä tulee. Ja rakennustoimikunnan jäsenet nyökkäsivät hyväksymisen merkiksi.

Inspiraatiota Tampere-talon rakentamiseen haettiin maailmalta. Rakennustoimikunta, suunnittelijat ja arkkitehdit tekivät matkoja kotimassa, Euroopassa ja ympäri maailman tutustuakseen uusimpiin konserttitaloihin: Berliini, Oslo, Pariisi, Lyon, Nizza, Lontoo, Nottingham, Cardiff, Kööpenhamina, Århus, Sydney, Wellington…

Matkat olivat hyvin opettavaisia, sillä meillä oli konserttitaloissa yleensä pääsy kaikkiin tiloihin, joihin halusimme, ja lisäksi hyvä opastus. Ekskursioista on aina hyötyä arkkitehtuurin tekemisessä ja etenkin teknisten yksityiskohtien osalta.

Kilpailuvaiheessa konserttitalon kustannuksiksi ilmoitettiin 50 miljoonaa markkaa. Kilpailuehdotuksesta laskettu kustannusarvio oli kohonnut jo sataan miljoonaan. Luonnoksista laskettu kustannusarvio kohosi lähes kahteen sataan miljoonaan. Kustannuksia laskettiin tietoisesti, jotta suunnitelmat saatiin läpi eri päätöksentekoportaissa. Tässä Pekka Paavola oli kokenut rakennuttaja.

Urakkalaskentaa varten suunnitelmat valmistuivat lokakuun 1986 alussa. Urakan kustannukset ylittivät kustannusarvion muutamalla miljoonalla. Pekka Paavola antoi meille pari päivää aikaa karsia kustannuksia. Pääasiassa niitä karsittiin vaihtamalla aulojen ja lämpiöiden lattiamateriaaleja. Suunnitelmissa olleet graniitti- ja marmorilaatat korvattiin mosaiikkibetonilaatoilla. Koska lattioiden neliömäärä oli melkoinen, saatiin kustannuksista pudotettua monta miljoonaa. Teräs-lasirakenteinen saattoliikennettä varten tehtävä katos jätettiin myös pois.

Talon rakennustekniset kustannukset jäivät 238 miljoonan euroon. Kaikkiaan rakentamiseen varattiin varusteet ja ympäristötyöt huomioon ottaen 320 miljoonaa.

Tampere-talon peruskivi muurattiin 17. elokuuta 1987 ja harjannostajaisia vietettiin 1. syyskuuta 1988. Samana syksynä päätettiin vielä järjestää kaupunkilaisille näyttely Tampere-talon suunnittelusta, jotta he pääsisivät näkemään koko suunnitteluvaiheen. Näyttely oli Sara Hildénin taidemuseossa, ja siihen liittyi esitelmätilaisuuksia eri suunnittelualoilta.

Tampere-talo vihittiin juhlallisesti käyttöön 29. syyskuuta 1990. Talon valmistumisen jälkeen rakennusta esiteltiin monissa kotimaisissa ja ulkomaisissa julkaisuissa ja lehdissä kuten A+U (Japani), L`architecture d`aujourd´hui (Ranska), Arkkitehti-lehti (Suomi).

ESA PIIRONEN

Kirjoittaja on arkkitehti, joka on edelleen mukana Tampere-talon kehittämisessä. Piiroisen kädenjälki näkyy mm. tulevina vuosina toteutettavassa talon uudistus- ja remonttihankkeessa. 

Blogin kuvat näyttävät, kuinka Tampere-talo rakentui vaihe vaiheelta. Kuvat: Tampere-talon kuva-arkisto.

tehtaanpilli4

tehtaanpilli1

tehtaanpilli3

tehtaanpilli2