Hyppää sisältöön

TIETEEN PÄIVÄT 2023

Tieteen päivillä eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita puhuttavat ajankohtaiset aiheet. Tieteen päivien teemana on Alku. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Aika 28.01.2023 10.00 - 28.01.2023 16.00

TilaTampere-talo, Pieni sali, Duetto, Sopraano, Maestro

Tieteen päivät 2023 Tampere-talossa

Tietoa tapahtumasta

Altista itsesi tieteelle!

Tieteen päivillä eri alojen tutkijoita ja asiantuntijoita puhuttavat ajankohtaiset aiheet. Keskustelua käydään mm. kansainvälisestä politiikasta ja turvallisuudesta, hyvinvointialueista ja tekoälystä, luovan idean alusta sekä näkyvästä ja näkymättömästä liikkeestä. Luentojen lisäksi tarjolla on paljon nähtävää ja koettavaa kaikenikäisille.

Toiminnallisilla esittelypisteillä 2. kerroksessa pääsee tutustumaan vaikkapa valolla kirjoittamiseen tai ohjailemaan pieniä nanorobotteja valon avulla. Ota selvää, miten ihmissilmien stereonäköä voidaan huijata moderneilla 3D-laseilla ja tutustu lapsille ja nuorille suunnattuun rentoutusharjoitukseen VR-sovelluksena. Tule myös moikkaamaan Robostudion uutta robottikoiraa Tassua!

Tampereen yliopiston Juniversityn työpajoissa lapset pääsevät kokemaan ja kokeilemaan. Tapahtumassa on mukana myös Muumimuseon työpajatila Ateljee. Muumimuseoon on pääsymaksu, mutta kuiskaamalla lippua ostaessa sanat Tieteen päivät, saa lipusta kahden euron alennuksen.

Mukana tapahtumassa Tampereen korkeakouluyhteisön ja Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ohella ovat mm. TV:stä tuttu uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä, Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Kai Sauer, psykologi ja viulisti Helmi Kuusi sekä monia muita asiantuntijoita. Tampereen Tieteen päivien teemana on Alku.

Tapahtuman tuottavat
Tampereen yliopisto
Aamulehti
Pirkanmaan liitto
Poliisiammattikorkeakoulu
Tampereen kaupunki
Tampere-talo
Tieteen tiedotus
Tampere Chamber Music

Tampereen Tieteen päivät on osa Tiedon valoviikkoja.

Ohjelma

  • 10:00–11:15 Ajankohtaisia alkuja maailmanpolitiikassa
    Median maailmanpolitiikan kuvasto näyttää vanhan paluulta: sota Euroopassa, korkea inflaatio, energiakriisi ja ydinaseiden uhka. Mutta löytyykö maailmantilaa syvemmin katsoessa myös uusia alkuja?
    Paneelissa tätä pohtivat professori Tuomas Forsberg (Helsingin yliopisto), tutkimusjohtaja Hanna Ojanen (Tampereen yliopisto) ja alivaltiosihteeri Kai Sauer (Ulkoministeriö). Keskustelua johtaa professori Juha A. Vuori (Tampereen yliopisto).
  • 11:30–13:00 Hyvinvointialueiden alku
    Hyvinvointialueet ovat aloittaneet vuoden 2023 alusta lukien. Koko syksyn on käyty keskustelua siitä, että alueiden resurssit eivät riitä, tarvitaan lisää rahaa ja henkilöstöä. Ongelma ei johdu pelkästään Hyvinvointialueista, vaan monella alalla niin terveydenhuollossa kuin sosiaalitoimessakin on ollut pitkään jatkunut henkilöstöpula mikä on näkynyt pitkinä hoitojonoina ja palveluihin pääsyn viiveinä.
    Toistaiseksi ei ole käyty keskustelua palvelujen priorisoinnista, on vain normitettu ja toivottu, että pakko on paras konsultti. Digitalisaatio nähdään mahdollisuutena, toisaalta raskaat potilastietojärjestelmät ovat myös resurssisyöppöjä. Riskinä on myös, että toimia tullaan jakamaan uudella tavalla takaisin kaupunkien ja kuntien vastuulle.
    Paneelin puheenjohtaja:
    Tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto, Tampereen yliopisto, Tampere University Centre for Governance and Evaluation (TAUGO)
    Panelistit:
    Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki
    Osastopäällikkö, HT Kari Hakari, Sosiaali- ja terveysministeriö
    Sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen, Pirkanmaan hyvinvointialue
    Tutkijakollegiumin johtaja Juha Teperi, Tampereen yliopisto
  • 13:15–14:30 Nuoret ja rikollisuus
    Sessiossa on kaksi alustusta ja paneelikeskustelu. Session puheenjohtajana toimii Olavi Kujanpää Poliisiammattikorkeakoulusta.

    Alustus 1:
    Toimitusjohtaja Katri Björklund, 10Monkeys Digital
    Asiantuntija Eeva Koivunen, Sisäministeriön Strateginen ohjaus ja kehittäminen -yksikkö
    Ylitarkastaaja Ansa Jokiranta, Poliisihallitus

    Suurin osa nuorten kohtaamasta rikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon eikä näy tilastoissa. Keskeinen edellytys sekä rikoksilla oireilevien että niiden uhriksi joutuvien lasten ja nuorten avunsaannin varmistamiseksi on, että tieto rikoksesta saavuttaa poliisin tai muun auttavan tahon, joko rikosilmoituksen tai muuta kautta. Varhaisempi puuttuminen ja avunsaannin mahdollistaminen voi sekä auttaa katkaisemaan uhrikokemusten kasautumisen että ennaltaehkäisemään rikoskierrettä.

    Alustus 2:
    Marko Juutinen, YTT, tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

    Toisessa alustuksessa Marko Juutinen kertoo Poliisiammattikorkeakoulun nuoriin liittyvästä tutkimuksesta. Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään monenlaista tutkimusta samalla kun se on Suomen ainoa poliisikoulutusta tarjoava korkeakoulu. Millaista tutkimusta Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään nuorista? Ja mitä Poliisiammattikorkeakoulussa ylipäätänsä tutkitaan?
  • 14:45–16:00 Luovan idean alku
    Luovuus on sekä kiehtova että tärkeä ilmiö. Miten luovat ideat syntyvät ja mitä niille sitten tapahtuu? Minkälainen on luova prosessi taiteessa tai tieteessä? Usein luovuus ajatellaan yksikön ominaisuudeksi, mutta voivatko yksilöt olla luovia yhdessä muiden kanssa?
    KTT Niina Koivusen johdolla aiheesta keskustelevat sarjakuvataiteilija Emmi Nieminen, kirjailija ja uutiankkuri Matti Rönkä sekä Film Tampereen kehitysjohtaja Antti Toiviainen.

  • 10:00–11:30 Kestävä aivoterveys
    Huolla aivojasi päivittäin
    Luennoitsijat Mirva Kolonen ja Kirsi Toljamo
    Tarvitsemme aivojamme päivittäin. Aivot säätelevät hermoston toimintaa ja mahdollistavat mm. ajatukset, liikkeen, muistin ja tunteet. Aivojen terveydestä huolehtiminen on siis merkittävin päämäärä tavoiteltaessa hyvää terveyttä, työkykyä ja pitkäikäisyyttä. Jokainen voi vaikuttaa aivojensa hyvinvointiin arjessaan. Aivojen hyvinvointi on aktiivisen elämän mahdollistaja.
    Alustuksessa pohditaan, miksi aivojen hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia ja mitä konkreettisia keinoja aivoterveyden edistämiseen tiedetään.

    Työuupumus vaikuttaa mieleen ja kehoon
    Luennoitsija Mia Pihlaja
    Työuupumuksesta on kehittymässä globaali ongelma, joka uhkaa aivoterveyttä ja vaikuttaa elämänlaatuun, työvoiman saatavuuteen sekä talouteen. Perinteisesti työuupumus nähdään sopeutumishäiriönä, johon liittyy uupumusasteinen väsyminen, kyynistyminen sekä ammatillisen itsetunnon heikkeneminen. Kuitenkin kliinisessä työssä uupuneet kertovat usein keskittymisen, muistin ja tunnekontrollin haasteista, jotka vaikeuttavat työssä pärjäämistä, mutta miten nämä liittyvät työuupumukseen?
    Luento käsittelee aihetta hiljattain julkaistun Pihlaja M. ym. tutkimuksen pohjalta, joka on toteutettu osana Kestävä aivoterveys -kehityshanketta. Uupumuksen havaittiin heikentävän aivojen toiminnanohjaustoimintoja, nostavan keskisykettä ja vähentävän fyysistä aktiivisuutta arjessa. Lisäksi uupumuksen vaikeutuminen sekä metakognition heikkeneminen pienensivät sykevälivaihtelua.

    Digitalisoituva työ ja aivohyvinvointi
    Luennoitsija Laura Bordi
    Lisääntyvä teknologian käyttö työssä muuttaa työtä monilla tavoin vaikuttaen mm. työnteon aikoihin, paikkoihin, työrytmiin, osaamisvaatimuksiin ja vuorovaikutukseen. Työn digitalisoituminen vaikuttaa myös aivojen toimintaan ja hyvinvointiin. Luennolla käsitellään teknologiakuormituksen muotoja ja vaikutuksia sekä keinoja aivohyvinvoinnin edistämiseen digitalisoituvassa työssä.
  • 11:45–12:45 Miten syntyy tiedon taju?
    Tieteellinen ajattelu ei ole vain tieteilijöiden asia, vaan sitä tarvitaan kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja hyvän elämän mahdollisuuksien rakentamisessa. Meillä jokaisella on oma ymmärrys tiedosta eli jokaisella on oma tietokäsityksensä. Tietokäsityksessä yhdistyvät näkemykset muun muassa siitä, mikä on tiedon ja tietämisen alkuperä ja kuinka pysyvää ja moniuloitteista tieto on. TAJU-tutkimushankkeessa on tutkittu sitä, kuinka tulevien tiedon ammattilaisten, journalistiikan ja viestintäaineiden opiskelijoiden käsitykset tiedosta rakentuvat ja miten heidän tieteellinen ajattelunsa kehittyy. Tieteen päivien keskustelussa kuullaan tutkimuksen tuloksia mutta myös pohditaan sitä, miten tieteellisen ajattelun taidot heijastuvat meidän ihan jokaisen elämään.
  • 13:00–14:00 Paneelikeskustelu: Selittävä tekijä – Ihmistiedettä livenä
    Luonnontieteissä on jo pitkään ollut erilaisia tiedettä popularisoivia tapahtumia, joissa esimerkiksi lapset tutustuvat luonnontieteen ilmiöihin itse tekemällä tai teknologisten laitteiden avulla. Ihmistieteissä tällainen tieteen popularisointi harvoin onnistuu. Paneelissa keskustellaan yhteiskunta- ja humanististen tieteiden tarpeista tuoda tutkimustulokset lähemmäs kansalaisia, joita tieto koskee.  Keskustelussa keskitytään livetieteeseen ilmiönä ja pohditaan livenä esiintymisen kokemuksia uuden Selittävä tekijä -livetiedekonseptin esityksissä, joissa tutkijat nousivat yhdessä näyttelijöiden kanssa elävän yleisön eteen. Keskustelemassa livekonseptin kehittäjät esitysdramaturgi-ohjaaja, kirjailija Hanna Ryti, tutkija, kulttuurituottaja Anne Koski ja yliopistotutkija Jaana Parviainen. Keskustelun vetäjänä toimii Severi Hämäri Kriittisestä korkeakoulusta.
  • 14:00–15:00 Työhyvinvoinnin tutkiminen ja kehittäminen muusikkojen työyhteisöissä
    Psykologi ja viulisti Helmi Kuusi johdattaa yleisön muusikkojen työhyvinvoinnin äärelle.
    Miten muusikoiden työhyvinvointia on tutkittu ja minkälaisia asioita tutkimuksissa on noussut esille? Miten vuorovaikutuskokemukset työyhteisössä ovat yhteydessä työhyvinvointiin? Mitä erilaisten muusikkoyhteisöjen työskentelykulttuurin kehittämistyössä olisi hyvä huomioida tulevaisuudessa?
    Luennossa tarkastellaan, miten muusikon työhön liittyviä kokemuksia on tutkittu tieteellisesti ja minkälaisia asioita tutkimuksissa on havaittu. Luennossa käsitellään esimerkiksi sitä, miten erilaiset vuorovaikutuskokemukset työpaikalla ovat yhteydessä muusikoiden hyvinvointiin.
    Onko työyhteisön vuorovaikutuskulttuurilla väliä? Miten kokemus psykologisesta turvallisuudesta ja arvostuksesta työpaikalla on yhteydessä muusikon kokemaan työn imuun ja työuupumukseen? Luennon lopussa tarkastellaan, millaisia tekijöitä tutkimuksen näkökulmasta voisi olla hyvä huomioida erilaisten muusikkoyhteisöjen hyvinvoinnin kehittämistyössä.

    Yhteistuotanto Tampere Chamber Music Festivalin kanssa.
    Seitsemättä kertaa järjestettävä Tampere Chamber Music -festivaali levittäytyy Tampereelle keskiviikosta sunnuntaihin 25.–29. tammikuuta 2023. Esityksiä kuullaan Tampere-talon konserttisalien lisäksi Muumimuseossa, Tampereen Vanhassa kirkossa ja Tuomiokirkossa.
    Kamarimusiikkia, tanssia ja tiedettä yhdistelevä festivaali tarjoaa kävijöille keinoja ammentaa hyvinvointia musiikista, ja tapahtumaan toivotetaan tervetulleiksi niin lapset ja opiskelijat kuin aikuiset ja vanhukset.

  • 11:00–12:00 Lasten akatemia: Pitävätkö kaikki intiaanit sulkapäähinettä?
    Ylväs intiaanimies pukeutuneena upeaan kotkansulkapäähineeseen. Tämä on mielikuva, joka monelle tulee ensimmäiseksi mieleen Pohjois-Amerikan intiaaneista. Pitääkö tämä yleinen käsitys paikkansa? Pitävätkö kaikki intiaanit sulkapäähinettä? Dosentti Riku Hämäläisen luennolla tarkastellaan Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen eli intiaanien kulttuureita ja pohditaan, miksi sulkapäähineestä on tullut intiaanien symboli.
  • 12:15–13:00 Vesihuoltopalvelut Suomessa ja maailmalla – tarvitaanko tieteellistä tutkimusta?
    Esityksessä pohditaan vesihuoltopalveluiden keskeistä merkitystä yhteiskunnille sekä tulevaisuuden haasteita Suomessa ja maailmalla. Mitä pitäisi erityisesti tehdä? Vain osa tekniikan tutkimusta kuuluu luonnontieteiden ja niistä johdettujen insinööritieteiden piiriin. Esityksessä käsitellään myös myyttejä kuten suuruuden ekonomia sekä energialaitosten ja vesilaitosten väitetyt synergiat. Vesihuoltoa väitetään joskus kalliiksi. Puolen litran tuoppi olutta maksaa 8 euroa kun vesikuutio eli 1000 litraa alle 4 euroa.
    Annetaanko suomalaisille mahdollisuuksia kansainvälistyä, kehittää ja edistää vientiä vai rahoitetaanko koulutusta ulkomaisille opiskelijoille, jotka menevät muihin maihin töihin eivätkä tuo lisäarvoa Suomelle?
    Tampereen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta, CADWES-tutkimusryhmä
    Dosentti Jarmo Hukka
    Dosentti Tapio Katko
  • 13:15–15:30 Pikatreffit tutkijan kanssa
    Tule pikatreffeille tutkijoiden kanssa! Pääset vaihtamaan ajatuksia eri näkökulmista tutkijoiden kanssa – keskustelujen aiheena sinua kiinnostavat kysymykset. Mukana tutkijoita useilta aloilta. Innostavimpia keskusteluja voit lopuksi jatkaa kahvitarjoilun äärellä. Tampereen yliopiston tutkijat järjestävät osana Tampereen Tieteen päivien ohjelmaa.
    Näin pikatreffit toimivat
    Tutkijat ja osallistujat kiertävät ohjeistetusti tapaamassa toisiaan lyhyillä 5 minuutin ”treffeillä”. Pääset esittämään itseäsi kiinnostavia kysymyksiä ja ajatuksia noin yhdeksälle tutkijalle. Voit merkitä keskustelujen aikana muistiin niissä syntyviä oivalluksia ja vaihtaa yhteystietoja.

  • 11:00–n. 14 Tampere Chamber Music Festival -luento/työpaja: Näkyvän ja näkymättömän liike
    Taiteen tohtori ja intuitiotutkija Asta Raami sekä tanssitaiteilija ja pedagogi Sini Länsivuori tutustuttavat yleisön näkyvän ja näkymättömän liikkeen saloihin. Yhteistuotanto Tampere Chamber Music Festivaalin kanssa. Kesto n. 3 tuntia.

    Jokaisella meistä on monenlaisia intuitioita. Ne pohjautuvat erilaisiin tietopohjiin ja ovat siksi eri tavoin luotettavia. Luotettavimpia intuitioita ovat asiantuntijuuteen ja kehollisuuteen pohjautuvat sisäisen tietämisen tavat.

    Jokainen meistä havainnoi, käsittelee ja hyödyntää kehollista intuitiivista tietoa hieman eri tavoin. Intuitiivinen tieto on laajin tietovarantomme, vaikka emme sitä tiedostaisi. Suuri osa tiedosta on sanatonta tai vaikeasti sanallistettavaa. Sitä ei kuitenkaan ole tarpeen edes sanallistaa voidakseen silti hyödyntää sitä.

    Työpaja avaa osallistujille tilan avautua omaan keholliseen intuitiiviseen tietoon. Työpajassa osallistuja voi pysähtyä rauhassa liikkeen äärelle ja tarkastella oman kehollisen intuition monimuotoisuutta, yksilöllisyyttä ja luotettavuutta. Oman sisäisen tiedon näkyviä, näkymättömiä ja näkyväksi tulevia puolia havainnoidaan asiantuntevassa, turvallisessa ohjauksessa.

    Työpaja nivoo yhteen teoriaa, esimerkkejä ja harjoituksia. Kokonaisuus sisältää pieniä alustuksia, tapauskertomuksia ja oman sisäisen tiedon havainnointia. Työpajassa osallistuja saa teoreettista taustaa intuition toiminnalle ja pääsee tutkimaan oman intuition eri ulottuvuuksia kehollisten mielikuvaharjoitteiden avulla.