Tampere-talo | Konsertit, tapahtumat ja yritystilaisuudet

Tapahtumien siirrot ja peruutukset

Lue lisää
  • englanti
  • Suomi

la 22.5.2021 klo 19:00 · Konserttisarjan kolmas konsertti

Ville Hautakangas: 12 kantaesitystä pianolle, osa 3

Lisää kalenteriin Osta liput Istumapaikkakartta

Tampere-talo, Pieni sali - Yliopistonkatu 55, 33100
Tampere, Finland

Konserttiin myydään rajallinen määrä lippuja.
Konsertti myös suoratoistetaan Aamulehden tilaajille.

Säveltäjä- ja esiintyjähaastattelu klo 18-18.30 Pienessä salissa. Haastattelijana ohjelmapäällikkö Suvi Leinonen. Maksuton tilaisuus.

Pianisti Ville Hautakangas esittää konserttisarjansa kolmannessa ja samalla viimeisessä osassa  Janne Salmenkankaan, Jonne Valtosen, Roope Mäenpään ja Jami Kiannon uudet teokset. Yhteensä konserttisarjassa esitetään 12 kotimaisen säveltäjän kantaesitykset.

– Numero 12 ja sen kerrannaiset ovat antaneet muodon monille pianokokoelmille. Tšaikovskin Vuodenajat, Chopinin 12 etydin sarjat, Debussyn 12 etydiä, Bachin 48 preludia ja fuugaa, Šostakovitšin 24 preludia ja fuugaa. Itse päädyin 12 pianoteokseen, koska alkuperäisenä ajatuksenani oli esittää uusi pianoteos joka kuukausi vuoden ajan. Se ei kuitenkaan ollut konserttien järjestämisen kannalta järkevää, kuvailee Hautakangas konserttisarjaansa.

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto myönsi Hautakankaalle apurahan 12 pianokappaleen tilaamiseen. Hän valitsi 12 säveltäjää ja tilasi jokaiselta noin 5 minuutin mittaisen pianokappaleen. Ainoa kriteeri oli se, että säveltäjällä on pitkäaikainen suhde Pirkanmaahan vakituisena asuin- tai opiskelupaikkana.

– Vuonna 2000 PIRAMK/Musiikin koulutusjohtaja Ilari Laakso kutsui säveltäjä Jouni Kaipaisen toimimaan sävellyksen lehtorina uudessa säveltäjän koulutusohjelmassa. Tästä sai alkunsa menestystarina, joka on tuottanut ammattitaitoisia säveltäjiä aina kansainvälisiin tunnustuksiin asti. Useimmat valitsemani säveltäjät ovat juuri tämän koulutuksen käyneitä. Toivon todella tamperelaisen säveltäjäkoulutuksen laadun säilyvän ja menestyksen jatkuvan nykyisistä koulutusleikkauksista huolimatta, Hautakangas kertoo.

Pianisti Ville Hautakangas esittää teokset kolmessa konsertissa, neljä teosta kerrallaan. Toukokuun 2021 konsertti on samalla konserttisarjan päätöskonsertti.

Konserttisarjan kolmannessa osassa kuullaan neljä kantaesitystä:

Janne Salmenkangas: Fractum
Jonne Valtonen: 14.4k handshake
Roope Mäenpää: Kolloidi
Jami Kianto: Häviöjuhlat (Loss Festivities)

Ville Hautakangas on toiminut Tampere Filharmonian pianistin tehtävissä vuodesta 2002 alkaen. Tampereen Musiikkiakatemialla Hautakangas on opettanut pianonsoittoa ja säestänyt vuodesta 2007 alkaen. Nykymusiikkiyhtye TampereRaw kiinnitti Hautakankaan vakituiseksi pianistikseen vuonna 2010. Hän on opiskellut Pirkanmaan Ammattikorkeakoulussa sekä Hochschule für Musik ”Hanns Eisler” -musiikkikorkeakoulussa Berliinissä opettajinaan Martti Rautio, Lauri Väinmaa ja Georg Sava. Vuonna 2000 Ville Hautakangas palkittiin II palkinnolla Leevi Madetoja -pianokilpailussa Oulussa. Hautakangas harrastaa lisäksi ammattimaista valokuvaamista.

Konsertin kesto on noin 1h.

 

TEOS- ja SÄVELTÄJÄESITTELYT:

Janne Salmenkangas, kuva Ville Hautakangas

Janne Salmenkangas: Fractum
Fractum on pianokappale, joka etenee jatkuvasti, tasaisesti, mutta ei kuitenkaan tunnu päätyvän minnekään. Teoksen nimi tarkoittaa katkeamista, murtumaa. Lähes koko teoksen ajan pinnalla on terävä sekunti-intervalli, joka pureutuu, yrittää murtaa itsensä läpi jostain läpitunkemattomasta. Kappale alkaa edellä mainitusta sekunti-intervallista, jota aletaan takoa tajuntaan tasaisen tappavana. Sen ympärille kehittyy vähitellen lisää kudosta, joka kehittyy, mutta vain kohta taas katketakseen. Pinnan alla kuitenkin intensiteetti kasvaa alituiseen. Hidas keskiosa on vähäeleinen, mutta soinniltaan rikas, jossa pianisti pitää vasemmalla kyynärvarrellaan koskettimia alaspainettuina, mikä luo sointiin usvaisen harson. Hitaan osuuden jälkeen tulee melko kiivas loppurymistely, joka on sukua alkupuolen tematiikalle, mutta on jalostunut rytmisesti intensiivisemmäksi.

Tämä kappale on ensimmäinen julkisesti esitetty sävellykseni pianolle. Olen sitä säveltäessäni tehnyt tutkimusmatkan pianoon soittimena ja olen saanut ilon löytää erilaisia sointeja ja värejä, niin harmonisesti kuin soittoteknisesti. Suuri kiitos Villelle sävellystilauksesta ja hienosta yhteistyöstä!  – Janne Salmenkangas-

Janne Salmenkangas (1984-) on tamperelainen säveltäjä, joka toimii tällä hetkellä myös Harjun seurakunnan kanttorina ja opiskelee TAMK Musiikilla laulupedagogiikkaa Petri Antikaisen johdolla. Aiempaan koulutukseensa kuuluu Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen opinnot (FM, 2010), kirkkomusiikin opinnot Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla (MuM, 2012) sekä sävellyksen opinnot TAMK Musiikilla (Muusikko AMK, 2020). Varhaisempi koulutuksen pohja on luotu kotikaupungissaan Seinäjoella, jossa Etelä-Pohjanmaan musiikkiopistossa ja Seinäjoen musiikkiluokilla opiskelu (lk. 3–9) valoivat tulevaisuutta varten vahvan musiikillisen pohjan. Sävellystä hän on opiskellut Adam Vilagin, Jouni Kaipaisen ja Paavo Korpijaakon johdolla. Salmenkangas on ollut Suomen säveltäjät ry:n jäsenenä vuodesta 2021 alkaen ja Kirkkomusiikin säveltäjät ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2020 alkaen.
***

Jonne Valtonen, kuva Philippe Ramakers

Jonne Valtonen: 14.4k handshake
Handshake (kättely) nimitystä käytetään, kun kaksi modeemia sopivat yhteyttä luodessaan erilaisista parametreista. Tässä äänekkäässä tapahtumassa sovitaan mm. tiedonsiirron nopeus (teokseni tapauksessa 14 400 bittiä, eli 1800 merkkiä sekunnissa) sekä virheenkorjaus. Kun näistä seikoista on syntynyt modeemien välillä yhteisymmärrys, alkaa (äänetön) tiedonsiirto.

Ville Hautakankaan tilaamaa pianokappaletta suunnitellessani kyseinen informaationpätkä tupsahti jostain syystä mieleeni. Hetken asiaa maisteltuani päätin siirtää pianolle tämän kohinaa ja säveltasoja sisältävän lyhyehkön yhteysäänisekvenssin, niin tarkasti kuin mahdollista. Modeemien välillä käytävä tiedonsiirto on alkutunnustelun jälkeen todellisuudessa äänetön. Teoksessani nostan tämän hiljaisuudessa tapahtuvan keskustelun kuuluville.

Näitä jo nykyään vanhanaikaisia modeemeja käytettiin 1980-2000-luvuilla. Laitteet olivat muhkuraisia ulkonäöltään ja usein kömpelöitä käyttää. Näiden laitteitten luonteen toin myös omaan sävellykseeni kulmikkaine ratkaisuineen. Valitsin 14.4k modeemin äänen puhtaasti esteettisistä syistä. Kaikista modeemien yhteysäänistä (300,1200,2400,9600,14.4k, jne) oli valitsemani ääni miellyttävyyden lisäksi kappaleen kannalta mielenkiintoisin. Äänisekvenssistä juontuukin tiukasti koko teoksen materiaali. Näitä säveltasoja, klustereita ja asteikkoja pyörittelen modeemien kuvitteellisen dialogin tiimellyksessä – välillä kiivaan kontrapunktisesti, välillä yhteisymmärryksen vallitessa homofonisesti. -Jonne Valtonen-

Jonne Valtonen on tamperelainen säveltäjä. Hän valmistui säveltäjäksi (PIRAMK) vuonna 2008, sekä musiikinteoriapedagogiksi (TAMK) vuonna 2013. Viimeiset kymmenen vuotta hän on kirjoittanut päätoimisesti musiikkia orkestereille ympäri maailman. Valtosen sovituksia ja sävellyksiä ovat esittäneet mm. Lontoon sinfoniaorkesteri, Tokion filharmoninen orkesteri, San Franciscon sinfoniaorkesteri, Avanti!, Tampere Filharmonia, WDR radion orkesteri, Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri. Tuotantoa on lisäksi äänitetty (orkesteri/kuoro) mm. Prahassa ja Kölnissä. Valtonen on työskennellyt paljolti sovitusten, sekä kevyemmän orkesterimusiikin parissa, joskin viime aikoina hän on keskittynyt oman vakavamman musiikin kirjoittamiseen.
***

Roope Mäenpää, kuva Ville Hautakangas
Roope Mäenpää, kuva Ville Hautakangas

Roope Mäenpää: Kolloidi
Kolloidi asettuu kolmanneksi itsenäiseksi teokseksi puun ja metsän kemiaan viittaavaan sarjaan. Sarjan ensimmäinen teos oli ammattiopintojeni ensimmäinen sävellys Phloem puupuhallintriolle ja toinen teos on valmistumiseni kynnykselle sijoittuva jousiorkesteriteos Xylem.  Olkoonkin niin, että sana ‘sarja’ on osin viittellinen. Phloem-teosta tuskin tullaan enää kuulemaan sen sävellyksellisen tekniikan puutteen vuoksi – henkilökohtaisesti teokset muodostavat minulle kuitenkin oman sävellyksellisen kasvutarinan, jonka toivon jatkuvan. Ulkomusiikillisena aiheena puu edustaa myös materiaalia. Pohjaton rakkaus soittimiin on johtanut myös siihen, että minun on usein mahdotonta irrottautua sävellysprosessissa kulloisenkin soittimen materiaalista ja luodessani musiikkia, usein tietokoneen näytön kelmeä valo silmilläni, tunnen kouriintuntuvasti lopulta lavalla soivan materiaalin. Puun, metallin, muovin, nahan… -Roope Mäenpää-

Roope Mäenpää (s. 1990) on tamperelainen säveltäjä ja muusikko. Mäenpään tuotanto käsittää niin orkesterimusiikkia, kuin myös kamarimusiikkia. Tuotannon ytimessä on Mäenpään läheinen ja pohtiva suhde jousisoittimiin – tämä suhde on vain lämmennyt esimerkiksi kahden jousikvarteton sävellystyön myötä. Mäenpää on työskennellyt aktiivisesti mm. nykymusiikkiyhtye TampereRaw:n ja jousikvartetti TEMA:n kanssa. Helmikuussa 2020 Tampere Filharmonia kantaesitti Mäenpään säveltämän Hipinäaasi apinahiisi -musiikkisadun, joka perustuu Ville Hytösen saman nimiseen kirjaan. Vuonna 2021 sai kantaesityksensä mm. RSO:n tilausteos Jamais Vu ja Tampere Filharmonian tilaama kantelekonsertto Käsiin, jonka solistina toimi Eva Alkula.
Säveltäjäksi Mäenpää on valmistunut TAMK Musiikista ja hänen opettajinaan ovat toimineet mm. Jouni Kaipainen, Hannu Pohjannoro ja Paavo Korpijaakko.
***

Jami Kianto

Jami Kianto: Häviöjuhlat
Oi, pelastajat, vastustajat! Sydämen valtaa törkeä kiitollisuus – Tunne on tajuton!
Suurenmoista Pienemmyyttä,
Ylhäistä Alemmuutta
– Selkeää Sekavuutta?

Voimakasta Heikkoutta,
Haikeaa Himokkuutta,
Liikkumatonta Rimpuilua
– Vaikuttavaa Kompastelua!

Ylitsepursuavaa Tyhjyyttä,
Kirmailevaa Pidättyväisyyttä,
Loppumatonta Loppumista,
Ihastuttavaa Kärsimystä
– Tervetuloa Häviöjuhlille!

Oksymoronit (muinaiskreikka: tylsänterävä) ovat alitajunnan
kieltä. Ne eivät käy järkeen, mutta ne käyvät elämään.

Jami Kianto (s. 1991) on tamperelainen säveltäjä, varastotyöntekijä ja ohjelmoija. Hän valmistui Tampereen ammattikorkeakoulun säveltäjälinjalta vuonna 2016. Siellä hänen opettajinaan toimivat mm. Juhani Nuorvala, Jouni Kaipainen, Paavo Korpijaakko ja Hannu Pohjannoro.
Nuoruutensa Kianto vietti pienessä Kerimäen kylässä rockyhtyeissä, footbag-ringeissä, metsiköissä sekä tietokoneella tracker-musiikkia säveltäen ja pelejä pelaten. Savonlinnan Taidelukion laajakirjoisen musiikkilinjan jälkeen Kiannon huomio kohdistui oman musiikillisen kielen ja kerronnan kehittämiseen. Kiannon sävellykset ovat usein tiiviitä teoksia, joissa jokaiselle äänelle on kaiverrettu oma tilansa. Yksityiskohdantäyteiset kappaleet käsittelevät ihmiselon ihmeellisiä sävyjä vieraudesta, ristiriitaisuudesta, pohjattomasta rakkaudesta, tyhjyydestä, riemusta, raivosta ja kunnioituksesta, ilman tyylillistä pidättelyä.

Tärkeimpiä teoksia vuosien varrelta ovat jousitriolle ja jazz-yhtyeelle sävelletty Kaamoskaks (2009), Marika Mäkelän mustetyöhön perustuva kamariyhtyeteos Preesensistä imperfektiin (2014), Ilpo Tiihosen runoihin sävelletty Kolme laulua (2015) näyttelevälle altolle ja pianolle sekä 20-minuuttinen, kolmiosainen teos Coping with Happiness (2011–2016) kahdelle klarinetille ja bassoklarinetille. Kiannon musiikkia on esitetty mm. Tampereen elokuvajuhlilla, Tampering-festivaaleilla, Sara Hildénin taidemuseossa sekä Open Recorder Days Amsterdam -festivaalilla.
***

Muutokset mahdollisia.
Konsertti suoratoistetaan Aamulehden tilaajille ja sen tallenne on katsottavana 2 viikkoa esityksen jälkeen Aamulehden sivujen kautta.

Tuotanto Tampere-talo
Yhteistyössä: Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto sekä Taiteen edistämiskeskus

Liput 10 €
Opiskelijat 5€

We use cookies to improve your user experience. You consent to our cookie policy by continuing to use our services. Read more

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close