Verdi: Don Carlos

Tampere Filharmonia – rakastettua musiikin energiaa yli 95 vuotta

Tampere Filharmonia eli Tampereen kaupunginorkesteri on täysimittainen 97 muusikon sinfoniaorkesteri, joka konsertoi Suomen suurimmassa konserttisalissa Tampere-talossa. Orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana toimii Matthew Halls.

Orkesterin historia alkaa vuodesta 1930 ja sen ylikapellimestareina ovat toimineet muun muassa Santtu-Matias Rouvali, Hannu Lintu ja John Storgårds. Viime vuosi oli Tampere Filharmonian 95-merkkivuosi. Juhlat jatkuvat tänäkin vuonna, sillä orkesterin oma kamarimusiikkisarja Faunien iltapäivä on ehtinyt jo 30 vuoden ikään. Faunien musisoinnista voi nauttia Tampere-talon Pienessä salissa noin kerran kuussa.

Tampere Filharmonia soittaa orkesterikonserttien lisäksi vuosittain oopperaa ja balettia, ja panostaa myös vahvasti lasten ja nuorten musiikkikasvatukseen. Koko kaupungin orkesteri rakastaa musiikkia yhtä laajalla skaalalla kuin yleisönsä ja liikkuu sujuvasti genrerajojen yli aina elokuvamusiikista raskaaseen rockiin.

Tampere Filharmonia on esiintynyt suomirockin legenda Eppu Normaalin kanssa, soittanut kitaravirtuoosi Steve Vain levytyksillä ja viihdyttänyt yleisöä ABBAn ja Queenin musiikilla yhdessä Rajaton-lauluyhtyeen kanssa. Filharmonian perinteinen loppukesän Puistokonsertti Sorsapuistossa kerää vuosittain tuhansia kuulijoita nauttimaan sinfoniaorkesterin soinnista.

Tutustu orkesteriin osoitteessa tamperefilharmonia.fi

Kuva: Laura Vanzo / Visit Tampere

Tampereen Oopperan kuoro on 80 laulajan monipuolinen ja jatkuvasti kehittyvä kokoonpano, joka on toiminut nykyisessä muodossaan Heikki Liimolan johtamana vuodesta 1990 lähtien. Se on vakiinnuttanut asemansa Tampereen Oopperan sydämessä ja loistaa Tampere-talon Isossa salissa toteutettavissa oopperaproduktioissa.

Kuoron laajassa ohjelmistossa yhdistyvät oopperataiteen klassikot Mozartista Pucciniin ja Verdistä Wagneriin sekä modernit teokset. Keväällä 2018 kuoro kantaesitti Olli Kortekankaan säveltämän Veljeni vartija -oopperan, ja kesällä 2005 kuoro esiintyi ensimmäistä kertaa ulkomailla Tampereen Oopperan Viimeiset kiusaukset -produktion vieraillessa Prahan Kansallisteatterissa.

Kuoron esiintymiset eivät rajoitu yksin oopperaan. Yhteistyö Tampere Filharmonian ja Tampereen Filharmonisen Kuoron kanssa on tärkeä osa kuoron toimintaa. Viime vuosina Tampereen Oopperan kuoro on hurmannut Tampere-talossa mm. Verdin Requiem-produktion myötä, joka toteutettiin Santtu-Matias Rouvalin johdolla ja Tampereen Filharmonisen Kuoron kanssa vuonna 2021. Syksyllä 2022 kuoron naisäänet toivat vaikuttavan panoksensa Holstin Planeetat-teokseen Jan Söderblomin johdolla.

Syksyllä 2024 Tampereen Oopperan kuoro lauloi Beethovenin Fidelio-oopperan konserttiversiossa Susanna Mälkin johdolla, ja keväällä 2025 Verdin Requiem-teoksen johti Lahdessa ja Tampereella Dalia Stasevska. Elokuussa 2025 kuoro oli mukana ainutlaatuisessa maailmanensi-illassa, kun Nightwish-yhtyeen Yesterwynde-albumi kuultiin sinfonisesti Eero Lehtimäen johtaman Tampere Filharmonian voimin. Maaliskuussa 2026 kuoro esittää Yesterwynde-teoksen Vantaan Viihdeorkesterin kanssa Helsingin Musiikkitalossa.

Kapellimestari Giancarlo Andretta on tuttu vierailija Euroopan arvostetuimmissa oopperataloissa, konserttisaleissa ja festivaaleilla. Hän on toiminut ylikapellimestarina Göteborgin oopperassa (2010–2013), Århusin sinfoniaorkesterissa (2001–2010) ja Grazin oopperassa (1994–1997). Lisäksi hän on työskennellyt taiteellisena johtajana Venetsian filharmonisessa orkesterissa (2000–2002) ja Vicenzan Olimpico-teatterin orkesterissa (1997–2003) sekä vierailevana kapellimestarina Granadan kaupunginorkesterissa (2015–2020) ja Tanskan kuninkaallisessa oopperassa (2001–2010).

Andrettan ura alkoi korrepetiittorina Wienin oopperassa ja apulaiskapellimestarina Wienin radion sinfoniaorkesterissa. Hän pitää mestarikursseja ympäri Eurooppaa, toimii kansainvälisten laulu- ja kapellimestarikilpailujen tuomaristossa ja on voittanut lukuisia palkintoja. Vuonna 2021 hänet nimitettiin Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäseneksi. Tampereen Oopperassa hän on johtanut aiemmin viidesti: La Traviata (2024), Aida (2007), Naamiohuvit (2002), Simon Boccanegra (2000) ja Nabucco (1998).

Tuomas Parkkinen on helsinkiläinen näytelmäkirjailija, libretisti ja ooppera- ja teatteriohjaaja. Parkkinen on tehnyt oopperaa lähes 30 vuotta mm. Kansallisoopperassa, Tampereen Oopperassa ja Ilmajoen Musiikkijuhlilla. Oopperaklassikoiden lisäksi hän on ohjannut ylistettyjä kantaesityksiä, kuten Isoviha (2025), Hiljaiset perivät maan (2022), Veljeni vartija (2018), Mannerheim (2017) ja Taipaleenjoki (2010).

Parkkisen viimeisimmistä musikaali- ja teatteriohjauksista mainittakoon Hildur (Helsingin Kaupunginteatteri, 2026), Sweeney Todd -konserttiversio (Tampereen Ooppera, 2026), The Addams Family (Turun kaupunginteatteri, 2025), Niin kuin taivaassa (Seinäjoen kaupunginteatteri, 2023) ja West Side Story (Savoy, 2021). Parkkinen on kirjoittanut lukuisia näytelmiä, librettoja, musiikkinäytelmiä, revyitä sekä lyriikan yli sataan näyttämölauluun.

Kuva: Jukka Kontkanen

Juho Lindström on helsinkiläinen lavastussuunnittelija, joka on työskennellyt vuodesta 2012 freelancerina teatterin ja esittävien taiteiden parissa ympäri Suomea. Lindström valmistui lavastustaiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta 2015 ja muotoilijaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta 2009. Lavastajan työnsä ohella Lindström opettaa säännöllisesti Aalto-yliopistossa ja Taideyliopistossa.

Lindströmin töitä on nähty laajasti teattereissa ja festivaaleilla, mm. viimeisimpinä Porin Teatterissa Mummola (2026) ja Pudotuspeli (2025), Ilmajoen Musiikkijuhlilla oopperat Isoviha (2025) ja Armi (2023), Seinäjoen Kaupunginteatterissa Veljeni Leijonamieli (2025) ja Ronja Ryövärintytär (2024), Rovaniemen Teatterissa Viulunsoittaja katolla (2025) ja Tampereen Teatterissa Piaf (2023). Don Carlos (2026) on Lindströmin ensimmäinen suunnittelutyö Tampereen Oopperalle.

Pukusuunnittelija Tuomas Lampinen on työskennellyt teatterin parissa lähes 25 vuoden ajan. Lampinen valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta 2005 ja on toiminut Turun Kaupunginteatterin pukusuunnittelijana vuodesta 2006. Tuoreimpiin suunnittelutöihin Turussa lukeutuvat Mahagonnyn kaupungin nousu ja tuho (2026), Macbeth (2025), Hildur (2024), Pikku naisia (2023) ja Amadeus (2022).

Vakituisen kiinnityksen ohella Lampinen on vieraillut monipuolisissa esittävien taiteiden tuotannoissa mm. Kansallisteatterissa (Sinivalas, 2020), Tampereen Teatterissa (Cats, 2017), Flanderin oopperassa (Der König Kandaules, 2016), Tampereen Oopperassa (Figaron häät, 2014), Åbo Svenska Teaterissa (Jesus Christ Superstar, 2014), Kansallisoopperassa (Don Pasquale, 2013) ja Kokkolan Oopperakesässä (Taikahuilu, 2011). Lampisen Kinky Boots -musikaaliin luomia pukuja on nähty Helsingin Kaupunginteatterissa (2018), Tampereen Työväen Teatterissa (2020) ja Tarton Vanemuine-teatterissa (2024).

Kuva: Ville Väätäinen

Ville Syrjä työskentelee Akun Tehtaan palveluksessa valosuunnittelijana Tampere-talossa. Näyttämöteosten valosuunnittelun lisäksi Syrjä on vastannut yli 30 vuoden ajan Tampere-talon konserttituotantojen ja tapahtumien valaisusta ja niiden valoteknisestä suunnittelusta.

Syrjän aikaisempia suunnittelutöitä Tampereen Oopperalle ovat olleet mm. Sweeney Todd -konserttiversio (2026), Fidelio-konserttiversio (2024), La Traviata (2024), Taikahuilu (2022 ja 2011), Carmen (2020), Veljeni vartija (2018), Figaron häät (2014) ja Otello (2005).

Kuva: Jussi Kamunen

Toni Haaranen on työskennellyt valo- ja videosuunnittelijana teattereissa sekä kuvaajana elokuvissa ja mainoksissa vuodesta 2005. Syksystä 2018 alkaen hän on toiminut vakituisena valo- ja videosuunnittelijana Helsingin Kaupunginteatterissa, jossa hänen viimeisimpiä töitään ovat olleet mm. Komedia pankkiryöstöstä (2026), Let’s Play Business (2025), Sinun, Margot (2025), Veljeni Leijonamieli (2024), Rakas Evan Hansen (2023), Priscilla, aavikon kuningatar (2022) ja Pieni merenneito (2019).

Haarasen muihin töihin lukeutuvat mm. Wicked ja Kaunotar ja Hirviö (Tampereen Työväen Teatteri, 2026 ja 2025), La Traviata ja Lentävä hollantilainen (Tampereen Ooppera, 2024 ja 2023), Rottien pyhimys (Hämeenlinnan Teatteri, 2023) ja Anastasia (Tampereen Teatteri, 2022). Kansainvälisistä elokuvatuotannoista mainittakoon Alan Wake 2 (Remedy, 2023), Tenet (Warner Bros., 2020) ja How It Ends (Netflix, 2018).

Tamperelainen maskeeraaja Johanna Vänttinen on työskennellyt vuodesta 1996 teatterin, oopperan, tv-ohjelmien, elokuvien ja mainoskuvausten naamioinnin parissa. Hän opiskeli teatterialan maskeerausta Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tampereen Oopperassa hän on suunnitellut maskeerauksia ja kampauksia vuodesta 2010, tuoreimpina mm. Sweeney Todd -konserttiversio (2026), Viimeiset kiusaukset (2025), La Traviata (2024), Lentävä hollantilainen (2023) ja Taikahuilu (2022).

Vänttinen on tehnyt maskeerauksia lukuisille teattereille, kuten Tampereen Komediateatterille, Tampereen Teatterille ja Tampereen Työväen Teatterille. Laajasta tv-tuotantojen maskeerauksesta voi mainita mm. Ivalon (2022) ja Pikku Kakkosen (2013–2021). Hänen kädenjälkensä näkyy myös elokuvissa, kuten Punttikomediassa (2021) ja Juice-elokuvassa (2018).

Heikki Liimola valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 1988. Hänen opettajiaan ovat olleet mm. Jorma Panula, Yrjö Nykänen, Anssi Hirvonen, Eric Ericson, Raimo Sarmas ja Lauri Ojala. Liimola toimi Sibelius-Akatemiassa kuoronjohdon opettajana vuodesta 1987 ja lehtorina 1995–2023. Liimola on johtanut mm. Harjun Kamarikuoroa vuodesta 1977, Tampereen Oopperan kuoroa vuodesta 1990, Savonlinnan Oopperajuhlakuoroa 1991–1995 sekä Tampereen Filharmonista kuoroa 1990–2004.

Liimola toimi Tampereen Sävel -festivaalin taiteellisena johtajana 1989–2005 ja Klemetti-Opiston kamarikuoron johtajana 2005–2023. Vuonna 1998 hänet valittiin vuoden kuoronjohtajaksi, ja vuonna 2019 hän sai Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston kulttuuripalkinnon. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli myönsi Liimolalle director cantus -arvonimen vuonna 2023.

Kuva: Janne Viinanen

Mika Kares aloitti ammattilaisuransa Karlsruhessa 2005–2010. Freelancer-laulajaksi siirryttyään hänestä on tullut eräs tämän hetken kansainvälisesti kysytyimmistä bassolaulajista. Kares esiintyy kotimaan lisäksi toistuvasti maailman merkittävimmissä oopperataloissa, kuten Baijerin valtionoopperassa, Pariisin oopperassa, Wienin valtionoopperassa, Lontoon kuninkaallisessa oopperassa ja Berliinin valtionoopperassa.

Kareksen laajaan rooliluetteloon kuuluvat mm. Boris Godunov, Paavo Ruotsalainen (Viimeiset kiusaukset), Hagen (Jumalten tuho), Hunding (Valkyyria), Fafner, Fasolt (Reininkulta, Siegfried), Hermann (Tannhäuser), Marke (Tristan ja Isolde), Heinrich (Lohengrin), Zaccaria (Nabucco), Hovanski (Hovanštšina), Sarastro (Taikahuilu) ja Herttua Siniparran nimirooli, joka toi hänelle Grammy-ehdokkuuden vuonna 2022. Karekselle myönnettiin Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali joulukuussa 2025.

Kuva: Maik Schulze

Jo vuosia eturivin sopraanoihin kuulunut Marjukka Tepponen on valloittanut karismallaan niin yleisön kuin kriitikotkin kotimaisilla ja kansainvälisillä ooppera-areenoilla, mm. Semperoper Dresdenissä, Oper Grazissa ja Metropolitan-oopperassa. Laulajan menestysrooleja viime kausilta ovat mm. Blanche de la Force (Karmeliittasisaret), Liù (Turandot), Elettra (Idomeneo), Julia (Romeo ja Julia), Cio-Cio-San (Madama Butterfly), Mimí (La bohème) ja Tatjana (Jevgeni Onegin).

Tepponen tunnetaan ahkerana konsertoijana niin klassisen kuin kevyemmänkin musiikin saralla, ja hän on levyttänyt useita albumeja ja oopperatallenteita mm. Gounodin Faustin (Naxos). Tampereen Oopperassa Tepposen rakastettuja rooleja ovat olleet mm. Violetta Valéry (La Traviata 2024), Micaëla (Carmen 2020), Liisa (Pohjalaisia 2017) ja Susanna (Figaron häät 2014).

Kuva: Ville Paasimaa

Armenialainen tenori Tigran Hakobyan valmistui erinomaisin arvosanoin Jerevanin Komitas-konservatoriosta 2015 ja kuului Jerevanin oopperan nuorten taiteilijoiden ohjelmaan 2018–2021. Vuonna 2021 hänestä tuli Armenian kansallisoopperan vakituinen vierailijasolisti. Hakobyanin repertuaari sisältää merkittäviä tenorirooleja, kuten Cavaradossi (Tosca), Rodolfo (La bohème), Alfredo (La traviata), Cassio (Otello), Turiddu (Cavalleria rusticana), Don José (Carmen), Radames (Aida) sekä Don Carlos ranskaksi ja italiaksi.

Hakobyan on esiintynyt arvostetuissa oopperataloissa ja festivaaleilla, kuten Brnon kansallisteatterissa, Malmön oopperassa, Erfurtin oopperassa, Regensburgin Thurn und Taxis -festivaalilla sekä Kielin oopperassa ja kesäfestivaalilla. Suomessa Hakobyania on kuultu aiemmin Kansallisoopperassa Lenskin roolissa Jevgeni Oneginissa 2024. Vuonna 2027 Hakobyan laulaa Cavaradossin roolin Glyndebournen oopperafestivaalilla Englannissa.

Suomen kansainvälisesti menestyneimpiin baritoneihin lukeutuva Arttu Kataja on kuulunut Berliinin valtionoopperan solistikuntaan vuodesta 2006. Kataja on vieraillut mm. Theater an der Wienissä, Théatre du Capitolissa Toulousessa, Teatro Municipalissa Santiago de Chilessä, Savonlinnan Oopperajuhlilla, Kansallisoopperassa sekä lukuisilla festivaaleilla. Katajan keskeisiä oopperarooleja ovat olleet mm. Kreivi Almaviva (Figaron häät), Guglielmo (Così fan tutte), Leporello (Don Giovanni), Papageno (Taikahuilu), Sharpless (Madama Butterfly) ja Figaro (Sevillan parturi).

Katajan laulajanura käynnistyi 2002 Lappeenrannan laulukilpailujen voiton myötä, ja hän on vakiinnuttanut asemansa kysyttynä konserttilaulajana ympäri Euroopan. Katajan yhdessä pianisti Pauliina Tukiaisen kanssa levyttämät Serious songs ja Winterreise ovat olleet arvostelumenestyksiä. Tampereen Oopperassa Kataja hurmasi viimeksi 2024 Verdin La Traviata -oopperan Giorgio Germontin roolidebyytissä.

Kuva: Markus Henttonen

Sopraano Maria Turunen voitti Helsinki Lied -kilpailun 2021 pianisti Armaan Madarin kanssa, sai toisen palkinnon Merikanto-laulukilpailussa 2022 sekä erityispalkinnon parhaasta uuden musiikin tulkinnasta kansainvälisessä Toivo Kuula -laulukilpailuissa 2025. Turunen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta ja Tukholman oopperakorkeakoulusta, muusikoksi Helsingin Konservatoriosta ja musiikkipedagogiksi Metropoliasta sekä valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta.

Vuodesta 2020 Turunen on esiintynyt Kansallisoopperassa Maija Harrin (Pohjalaisia) ja Waltrauten (Valkyyria) rooleissa. Turusen muihin rooleihin Kansallisoopperassa ja muualla lukeutuvat mm. Santuzza (Cavalleria rusticana), Katerina Izmailova (Mtsenskin kihlakunnan Lady Macbeth), Donna Elvira (Don Giovanni), Suor Angelica (Suor Angelica) ja Lady Billows (Albert Herring). Prinsessa Ebolin rooli on Turusen ensiesiintyminen Tampereen Oopperassa.

Sopraano Emma Kajander on nopeasti nousemassa yhdeksi Suomen kirkkaimmista oopperalahjakkuuksista. Hän aloitti ammattiuransa 2024 Kansallisoopperan Oopperan kummituksessa Christine Daéen roolissa ja on siitä lähtien rakentanut solistiuraansa niin oopperalavoilla kuin orkesterien solistina Suomessa ja ulkomailla. Hän voitti Lappeenrannan laulukilpailun 2025 ja Havets Röst -kilpailun 2023. Hän sai vuoden 2025 Majaoja-palkinnon ja oli Martti Talvela -säätiön vuoden 2024 stipendiaatti.

Kaudella 2025–2026 hän on esiintynyt mm. Taikahuilun Paminan roolissa Tukholman kuninkaallisessa oopperassa ja Sibeliuksen Kullervon solistina Filialen-orkesterin kanssa Tukholmassa. Hän esiintyy HKO:n solistina Ravelin Shéhérazadessa sekä Bregenzin festivaalilla mm. Daníel Bjarnasonin Passion of the Common Man –kantaesityksessä. Hän on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin konservatoriossa sekä täydentänyt lauluopintojaan Irina Gavrilovicin oppilaana ja Georg Solti -akatemiassa Italiassa.

Kuva: Iida Salenius

Petri Lindroos on esiintynyt keskeisimmissä bassorooleissa kansainvälisillä oopperalavoilla jo lähes 30 vuotta, mm. Pariisin oopperassa, Roomassa, Milanon La Scalassa, Tanskan ja Ruotsin kuninkaallisissa oopperoissa sekä Norjan ja Suomen kansallisoopperoissa. Hän on myös esiintynyt Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Japanissa ja tehnyt yhteistyötä merkittävien kapellimestareiden kanssa (mm. Riccardo Muti, Zubin Mehta, Kent Nagano, Roberto Abbado).

Lindroosin laajaan rooliluetteloon lukeutuvat mm. Sarastro (Taikahuilu), Basilio (Sevillan parturi),Rocco (Fidelio), Ferrando (Trubaduuri), Daland (Lentävä hollantilainen), Timur (Turandot), Osmin (Ryöstö seraljista), Mefisto (Faust), Pimen (Boris Godunov) ja Sparafucile (Rigoletto). Tampereen Oopperassa Lindroos lauloi viimeksi keväällä 2025 Sepän roolin Joonas Kokkosen Viimeisissä kiusauksissa.

Kuva: Andreas Hylthen

Basso Markus Suihkosen ura sai vauhtia Timo Mustakallio -kilpailun voitosta 2015. Pian sen jälkeen hän debytoi Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Kaudella 2017–2018 hän kuului Antwerpenin Opera Vlaanderenin nuorten solistien ensembleen. Belgian jälkeen hän lauloi kaksi vuotta Baijerin valtionoopperan oopperastudiossa ja kuului Hannoverin valtionoopperan solistikuntaan 2020–2025.

Suihkosen repertuaariin kuuluvat mm. Colline (La bohème), Sparafucile (Rigoletto), Leporello (Don Giovanni), Ramfis (Aida), Sarastro (Taikahuilu) ja Angelotti (Tosca). Suihkonen valmistui 2017 Sibelius-Akatemiasta, jossa hän opiskeli Petteri Salomaan ja Jaakko Ryhäsen johdolla. Hän on täydentänyt opintojaan mm. Gregory Lamarin ja Mika Kareksen johdolla. Suihkonen on konsertoinut useilla festivaaleilla ja konserttilavoilla Suomessa ja Euroopassa mm. Hannu Linnun, Klaus Mäkelän ja Adam Fischerin johdolla. Kesällä 2025 hän debytoi Bayreuthin festivaalilla ja syksyllä 2026 Glyndebournen oopperassa.

Kuva: Dan Hannen

Tenori Risto Piirainen on tehnyt oopperarooleja Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla sekä lisäksi lukuisia kuororooleja mm. Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Tampereen Oopperassa. Piirainen esiintyy klassisen musiikin ohella kevyemmällä ohjelmistolla, johon kuuluu italialaisia lauluja sekä sävelmiä Olavi Virran ja Georg Otsin tuotannosta.

Piirainen on suorittanut lauluopintonsa Joensuun konservatoriossa ja TAMKissa, josta hän valmistui erinomaisin arvosanoin opettajinaan Tuomas Katajala ja Petri Antikainen. Lisäksi Piirainen on suorittanut opintoja Milanon konservatoriossa Monica Bozzon opissa sekä lukuisilla mestarikursseilla. Pitkäaikaisena opettajana toimi myös Seppo Ruohonen. Piirainen on saanut tukea mm. Suomen Kulttuurirahastolta, Tampereen Ooppera ry:ltä ja Suomen Beniamino Gigli -seuralta.

Kuva: Mika Nuorva

Virolaissyntyinen tenori Taavi Niinimaa on opiskellut oopperalaulua Viron Musiikkiakatemiassa ja Seppo Ruohosen ja Juha Uusitalon yksityisoppilaana. Niinimaa on ollut kiinnitettynä Tarton oopperaan ja Viron kansallisoopperaan.

Niinimaa on esiintynyt useina vuosina Savonlinnan Oopperajuhlien ja Suomen kansallisoopperan produktioissa. Vuonna 2006 hän voitti liedpalkinnon Henrik Krumm -laulukilpailussa Virossa ja oli finalistina vuoden 2021 Toivo Kuula -laulukilpailussa. Taavi Niinimaa on toiminut oratoriosolistina sekä Virossa että Suomessa.

Tenori Matti Skyttä opiskelee toista vuotta klassista laulua TAMKissa Petri Antikaisen oppilaana. Vuosina 2021–2023 Skyttä opiskeli klassista laulua Lahden konservatoriossa Mari Karjalaisen oppilaana. Skyttä tekee oopperadebyyttinsä Tampereen Oopperan Don Carlosissa. Seuraavaksi hänet nähdään TAMK Musiikin tuottamassa Mozartin La finta giardiniera -oopperassa kreivi Belfioren roolissa.

Lauluopintojen lisäksi Skyttä on koulutettu sellisti. Hän valmistui musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta 2023 pääinstrumenttinaan sello ja saavutti 2022 jaetun neljännen sijan Turun valtakunnallisessa sellokilpailussa. Sellistinä Skyttä on työskennellyt freelancerina lukuisissa Suomen sinfoniaorkestereissa ja esiintynyt Turun filharmonisen orkesterin ja Sinfonia Lahden solistina.

Baritoni Johannes Pessi tunnetaan vahvasta lavapreesensistään ja hienostuneesta äänestään. Pessi valmistui Sibelius-Akatemiasta 2024 opettajanaan basso Jaakko Ryhänen. Vahvan ylärekisterinsä ja ketteryytensä ansiosta Pessi esittää laajaa ooppera- ja operettiroolien ohjelmistoa ja laulaa aktiivisesti konsertti- ja liedsolistina.

Pessin roolirepertuaariin kuuluvat mm. Papageno (Taikahuilu), Spoletta (Tosca), Eisenstein (Lepakko), Zsupán (Kreivitä Mariza), Cascada ja Danilo (Iloinen leski) ja Harlekiini (Ariadne Naxos). Kesällä 2024 hän lauloi Ensimmäisen aatelismiehen roolin Savonlinnan Oopperajuhlien Lohengrinissa. Vuonna 2025 hänet valittiin uuteen Mirjam Helin -akatemiaan ja palkittiin Lappeenrannan laulukilpailussa miesten sarjan kolmannella palkinnolla.

Kuopiolaislähtöinen baritoni Olli-Tapio Tikkanen valmistui Sibelius-Akatemian laulumusiikin osastolta maisteriksi joulukuussa 2025. Opintoja Tikkanen on suorittanut myös Tampereen konservatoriossa pääaineena klassinen laulu ja Tampereen ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogin linjalla, josta hän valmistui 2019.

Tikkanen oli Timo Mustakallio -laulukilpailun finalisti 2015 ja 2019 sekä Helsinki Lied -kilpailun finalisti 2015. Tikkasen aiemmista rooleista mainittakoon mm. 2. mies (Viimeiset kiusaukset), Tohtori Falke (Lepakko), Buonafede (Il mondo della luna), Upseeri (Sevillan parturi), Marttinen (Raatteentie), Nathaniel (Minnan taivas) ja Hanschen Rilow (Spring Awakening). Tikkanen on myös esiintynyt useiden orkesteriteosten solistina.

Kuva: Mikko Mäntyniemi

Baritoni Jussi Järvenpää opiskeli laulua Sibelius-Akatemiassa ja myöhemmin Kölnin musiikkikorkeakoulussa Monica Pick-Hieronimin johdolla. Järvenpää on työskennellyt musiikin ja esittävien taiteiden parissa erityisesti Saksassa. Hän oli vakituisesti kiinnitetty solisti Dresdenin Landesbühnen Sachsen -teatterissa 2008–2014. Järvenpään repertuaari kattaa laajasti suosituimpia ooppera- ja musikaalirooleja.

Nykyisin hän työskentelee vapaana laulajana Münchenissä, jossa hän esiintyy mm. oratorioiden, konserttien ja messujen solistina. Järvenpää on laulanut solistina mm. Aix-en-Provencen kansainvälisellä oopperafestivaalilla Ranskassa, Wienin ja Helsingin juhlaviikoilla, Teatro la Fenice -oopperatalossa Venetsiassa, Suomen kansallisoopperassa sekä Porin Oopperassa. Konserttiesityksiä hän on tehnyt mm. Sinfonia Lahden ja RSO:n kanssa.

Amerikkalainen baritoni Kevin Greenlaw on esiintynyt Euroopan, Yhdysvaltojen, Brasilian ja Japanin arvostetuimmissa oopperataloissa. Hän opiskeli New Yorkin Eastman-musiikkikorkeakoulussa ja Skotlannin kuninkaallisessa konservatoriossa, minkä jälkeen hän liittyi Pariisin kansallisoopperaan ja Dortmundin teatteriin. Helsingissä vuodesta 2016 asunut Greenlaw esitti Kummituksen roolin Kansallisoopperan Oopperan kummituksessa kolmen ylistetyn esityskauden ajan.

Hänen laajaan roolirepertuaariinsa kuuluvat mm. Figaro (Sevillan parturi), Il Conte (Figaron häät), Marcello (La bohème), Escamillo (Carmen), Henry Higgins (My Fair Lady), Pelléas (Pelléas ja Mélisande) sekä nimiroolit oopperoissa Don Giovanni, Jevgeni Onegin ja Hamlet. Suomessa Greenlaw on konsertoinut mm. Turun filharmonisen orkesterin, Tampere Filharmonian ja Jyväskylä Sinfonian solistina.

Kuva: Hayley Madden

Baritoni Jarmo Ojala on kokenut esiintyjä, jonka laaja repertuaari sisältää niin oopperaa, teatteria kuin viihdemusiikkia. Ojala opiskeli laulua Oulun konservatoriossa ja täydensi opintojaan useiden kansainvälisten pedagogien johdolla. Hän kuului Kansallisoopperan oopperastudioon 1994–1996 ja toimi sen jälkeen talon solistina ja kuorolaulajana aina eläköitymiseensä kevääseen 2022 saakka. Ojala on esiintynyt myös Savonlinnan Oopperajuhlilla, Oulun Oopperassa ja Joensuun laulujuhlilla.

Ojala on esittänyt monia tärkeitä baritonirooleja, kuten Papageno (Taikahuilu), Guglielmo (Così fan tutte), Leporello (Don Giovanni), Tohtori Falke (Lepakko), Donner (Reininkulta) ja Bartolo (Sevillan parturi). Ojala oli Timo Mustakallio -kilpailun finalisti 1991 ja sai Lappeenrannan laulukilpailun toisen palkinnon 1992.

Baritoni Olli Tuovinen on opiskellut laulua ja eri instrumentteja monissa oppilaitoksissa ja yksityisesti. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli oopperan koulutusohjelmassa vuosina 2002–2008.

Tuovinen on esiintynyt lukuisissa rooleissa Suomen kansallisoopperassa ja suomalaisten teattereiden, yhdistysten sekä ulkomaisten musiikkifestivaalien tuotannoissa. Tuovinen on vuodesta 1997 lähtien toiminut ammattimuusikkona useissa kokoonpanoissa ja esittänyt laaja-alaisesti sekä kevyttä että klassista musiikkia.

Leo Ikhilor on suomalais-nigerialainen näyttelijä, tanssija ja muusikko, joka valmistui Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelmasta Nätyltä 2021. Eturivin artistien (mm. Kaija Koo, Robin, Tuure Boelius) tanssijana ja koreografina toiminut Ikhilor liikkuu laaja-alaisesti kulttuurin kentällä teatterista nykytanssiin ja musiikkiin. Hänet on nähty tv:ssä mm. Tähdet, tähdet – ja SuomiLove-sarjoissa.

Ikhilor on esiintynyt useissa näyttämöteoksissa mm. Kansallisteatterissa (Angels in America, Jumalat, 2024), Tampereen Työväen Teatterissa (Hyvästi Mansikki, 2024, Come From Away, 2022), Turun Kaupunginteatterissa (Varissuo, 2018) ja Kansallisoopperassa (Don Giovanni, 2020). Lisäksi hän on dubannut sarjoja ja elokuvia ja kiertänyt ulkomailla. Ikhilor juonsi Ylen nuorille suunnattua Moves Like Summeri -tanssiohjelmaa, josta hän sai Koura-kunniamaininnan 2022.

Selma Kauppinen on helsinkiläinen tanssitaiteilija, joka valmistui tanssijaksi Tampereen konservatoriosta 2017. Siitä lähtien hän on tehnyt monipuolisesti esiintyjän ja tanssijan töitä esittävän taiteen kentällä. Tällä hetkellä hän opiskelee näyttelijäntyötä Tampereen yliopiston teatteritaiteen tutkinto-ohjelmassa Nätyllä.

Kauppinen on esiintynyt tanssijana mm. seuraavissa tuotannoissa: down below things shudder (Tanssin Talo, 2023), something like this (Kaapelitehdas ja kiertue, 2023–2024), Arvaa mitä? Arvaa mitä! (Tanssiteatteri Hurjaruuth, 2022), UNDERTONE – Traces of Imminence (Baltic Circle -festivaali, 2022) ja West Side Story (Savoy-teatteri, 2021).

Ilona Karppelin on tamperelainen näyttelijä ja esityksentekijä. Hän valmistuu teatteritaiteen maisteriksi Tampereen yliopiston Nätyltä keväällä 2026. Aiempia alan opintoja Karppelinilta löytyy Lahden kansanopiston teatterikoulutuksen parista 2018–2020.

Karppelinin on voinut nähdä mm. Tampereen Teatterin (Aina joku eksyy, 2025) ja Tampereen Työväen Teatterin (Tiikeriooppera, Hyvästi Mansikki, 2024) näyttämöillä. Karppelinilla on pitkä ja monipuolinen tanssitausta, ja nuorempana hän on soittanut pianoa ja laulanut kuorossa.

Kuva: Liisa Hietanen

Vincent Kinnunen on Tampereen yliopiston Nätyltä keväällä 2026 valmistuva näyttelijä. Hän on opiskellut teatteria myös Saksassa, Gießenin yliopistossa.

Kinnunen on työskennellyt näyttelijänä mm. Tampereen Työväen Teatterissa, tv-sarjoissa ja lyhytelokuvissa. Lisäksi hän kuuluu Saimaan Teatterin ensembleen. Vincent on kiinnostunut esiintymisestä ja yhteiskunnasta laaja-alaisesti ja tutkii taiteellisessa työssään näiden yhtymäkohtia.

Kuva: Samuli Vienola

Meri Kunttu opiskelee teatteritaiteen tutkinto-ohjelmassa Tampereen yliopiston Nätyllä. Aikaisemmin hän on opiskellut näyttelijäntyötä ja musikaalia kansanopistoissa sekä työskennellyt sirkuksen parissa esiintyen ja opettaen.

Monipuolisesti eri esittävän taiteen aloille suuntautuneen Kuntun viimeaikaisiin esiintymisiin lukeutuvat mm. Kenen ääni? – Monologeja Ilmestyskirjasta suomalaiseen nykyproosaan (Kansallisteatteri, 2026), Ulkoavaruuden lapset (Teatterimonttu ja koulukiertue, 2025) sekä i wish i was an ant (Duckstep Company, 2025).

Suvi Salmi on rovaniemeläistaustainen, nykyään tamperelaistunut tanssija, tanssinopettaja, koreografi ja Suvi Salmi Dance Companyn perustaja. Hän on toiminut tanssinopettajana ja kilpailuryhmien valmentajana vuodesta 2013 ja tekee töitä myös kansainvälisenä tanssituomarina.

Salmella on vahva teatteri- ja laulutausta. Hän on ollut mukana eri teattereiden produktioissa ja Tampereen Oopperassa (mm. Taikahuilu, 2022 ja Carmen, 2020) sekä esiintyjänä että koreografina. Hänellä on filosofian maisterin tutkinto Tampereen yliopiston teatterin ja draaman tutkimuksesta.

Kuva: Tuomas Mikkolainen