Yli 30 vuotta vastuullisuusmatkalla!
Vastuullisuus tampere-talossa
Tampere-talon vastuullisuustyötä on kehitetty jo yli 30 vuoden ajan. Tänään työ näkyy esimerkiksi energiatehokkuudessa ja uusiutuvan energian käytössä, Joutsenmerkin vaatimusten mukaisissa toimintatavoissa sekä saavutettavuuden, yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden kehittämisessä. Seuraamme toimintamme vaikutuksia ja kehitämme käytäntöjämme jatkuvasti. Tutustu siihen, miten välitämme luonnosta, ihmisistä ja yhteisöstä.

VÄLITÄMME LUONNOSTA

Tampere-talon ympäristötyö näkyy energiaratkaisuissa, kiinteistön energiatehokkuudessa sekä ruoan, veden, jätteiden, kemikaalien ja hankintojen käytännöissä. Työtämme ohjaavat Joutsenmerkin vaatimukset. Seuraamme vuosittain Tampere-talossa tapahtuvan toimintamme hiilijalanjälkeä ja kehitämme toimia päästöjen vähentämiseksi.
Tampere-talon energia- ja ympäristötyö alkoi 1990-luvun alussa. Olemme parantaneet kiinteistön energiatehokkuutta vaiheittain ja siirtyneet uusiutuvan energian käyttöön. Tampere-talossa käytetään uusiutuvaa sähköä ja lämpöä, Näsijärven vettä hyödyntävää kaukojäähdytystä sekä katolla tuotettua aurinkosähköä.
Tampere-talo-konserni laskee vuosittain Tampere-talossa tapahtuvan toimintansa hiilijalanjäljen GHG-protokollan mukaisesti. Laskenta sisältää oman toiminnan suorat päästöt, ostetun energian epäsuorat päästöt sekä valituista arvoketjun päästöistä hankinnat, toiminnassa syntyvät jätteet ja liikematkat.
Laskennan avulla seuraamme päästöjen kehitystä ja tunnistamme toimia niiden vähentämiseksi. Laskennan perusteella rahoitamme myös hiilensidontaa Tampere-talo-konsernin hiilinieluhankkeessa.
Vuosina 2019–2026 Tampere-talo sovelsi kompensointiin perustuvaa hiilineutraaliusmallia. Ympäristöväitteitä koskevan sääntelyn muuttuessa kerromme jatkossa toiminnan päästöistä ja erikseen rahoitetusta hiilensidonnasta erillisinä tietoina.
Tampere-talo on Joutsenmerkitty kongressikeskus. Ensimmäinen Joutsenmerkki myönnettiin Tampere-talolle vuonna 2014. Vuonna 2022 Tampere-talo sai ensimmäisenä pohjoismaisena kongressikeskuksena hyväksynnän uudistetun kriteeristön mukaiselle merkille.
Joutsenmerkki on virallinen pohjoismainen ympäristömerkki. Joutsenmerkityltä kongressikeskukselta edellytetään muun muassa:
- energian ja veden kulutuksen seurantaa ja vähentämistoimia
- kasvisvaihtoehtojen ja luomutuotteiden tarjoamista
- ruokahävikin ehkäisemistä
- jätteiden lajittelua ja kertakäyttötuotteiden rajoittamista
- ympäristömerkittyjen siivous- ja pesuaineiden käyttöä
- ympäristömerkittyjen tuotteiden ja palvelujen huomioimista hankinnoissa
- henkilöstön kouluttamista ympäristöasioihin
Joutsenmerkin kriteerejä päivitetään säännöllisesti. Merkin käyttö edellyttää vaatimusten täyttämisen dokumentointia, vuosittaista seurantaa ja tarkastuksia.


Tampere-talo on Portaat luomuun -ohjelman portaalla viisi. Se tarkoittaa, että keittiössämme käytetään jatkuvasti vähintään 20 merkittävää raaka-ainetta luomutuotteina. Lisäksi käytämme muita luomutuotteita saatavuuden mukaan.
Portaat luomuun on ammattikeittiöille tarkoitettu ohjelma, jossa luomutuotteiden käyttöä lisätään vaiheittain ja niiden käyttö todennetaan ohjelman kriteerien mukaisesti.

Tampere-talolla on Sustainable Travel Finland eli STF-merkki, joka myönnettiin huhtikuussa vuonna 2021.
Visit Finlandin STF-ohjelma sisältää seitsemän askeleen kehittämispolun. Ohjelmassa tarkastellaan toiminnan ekologisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia.
Merkin saaminen edellyttää ohjelman tehtävien suorittamista, kriteerien täyttämisen dokumentointia ja hakemuksen ulkopuolista tarkastusta. Merkki uusitaan säännöllisesti, ja toiminnan kehittämistä jatketaan myös merkin myöntämisen jälkeen.

Ympäristötyön ratkaisuja Tampere-talossa
Tampere-talon ympäristötyötä on kehitetty vaiheittain 1990-luvun alusta lähtien. Työ näkyy muun muassa energiankäytössä, kiinteistön energiatehokkuudessa, jätteiden lajittelussa, ruokahävikin seurannassa, materiaalivalinnoissa sekä luonnon monimuotoisuutta tukevissa toimissa.
Seuraamme toimintamme vaikutuksia ja kehitämme käytäntöjämme osana vuosittaista vastuullisuustyötä. Toimintaamme ohjaavat myös Joutsenmerkin Tampere-talolle asettamat ympäristövaatimukset.
Tampere-talon katolla on kolme vuosina 2017, 2019 ja 2021 valmistunutta aurinkovoimalaa. Niissä on yhteensä 514 aurinkopaneelia.
Paneelien tuottama sähkö käytetään Tampere-talossa. Aurinkosähkö vähentää verkosta ostettavan sähkön tarvetta ja täydentää talon ostamaa uusiutuvaa sähköä. Aurinkosähköä hyödynnetään myös kattopuutarhan kasvihuoneen ilmalämpöpumpussa.
Aurinkovoimaloiden tuotantoa seurataan vuosittain. Tuotantoa ja sen laskennallisia vaikutuksia koskevat ajantasaiset tiedot julkaistaan Tampere-talo-konsernin vuosittaisessa vastuullisuusraportissa.


Energiatehokkuuden kehittäminen
Tampere-talo Oy on osallistunut Tampereen kaupungin energiatehokkuussopimukseen perustuvaan työhön vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 2017–2025 Tampereen kaupunki oli mukana kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa eli KETSissä. Vuonna 2026 käynnistyneellä uudella sopimuskaudella Tampere-talo jatkaa työtä osana Tampereen kaupunkia julkisen alan energiatehokkuussopimuksessa eli JETSissä. Uusi sopimuskausi ulottuu vuoteen 2035.
Energiatehokkuussopimusten tavoitteena on tehostaa energiankäyttöä ja edistää energiansäästötoimia pitkäjänteisesti.
Tampere-talon energiankulutusta seurataan säännöllisesti. Energiatehokkuutta on parannettu vuosien aikana muun muassa uudistamalla kiinteistötekniikkaa, ilmanvaihtoa, valaistusta ja lämmön talteenottoa. Tapahtuma- ja yleisötilojen valaistusta alettiin vaihtaa energiatehokkaisiin LED-valoihin vuonna 2017.
Vuonna 2019 valmistuneet kiinteistön uudistukset nostivat Tampere-talon energialuokan E:stä C:hen. Vuodesta 1991 vuoteen 2025 kaukolämmön kulutus väheni noin 38 prosenttia, vaikka Tampere-talon tilojen pinta-ala kasvoi samalla. (Lähde: Tampere-talon energiankulutustiedot 1991 ja 2025.)
Energiatehokkuustyössä tunnistetaan uusia energiankäytön tehostamismahdollisuuksia, toteutetaan soveltuvia toimenpiteitä ja seurataan niiden vaikutuksia.
Tampere-talo-konserni on toteuttanut metsityshankkeita yhteistyössä Puuni Oy kanssa vuodesta 2020 lähtien. Hankkeissa istutetaan puita alueille, joille ei muodostuisi vastaavaa puustoa ilman metsitystoimenpiteitä.
Tampere-talo-konserni laskee vuosittain Tampere-talossa tapahtuvan toimintansa hiilijalanjäljen GHG-protokollan mukaisesti. Laskennan tulosta käytetään määrittämään, kuinka paljon hiilensidontaa konserni rahoittaa erillisessä Tampere-talo-konsernin ja Puuni Oy:n yhteistyössä toteutettavassa metsityshankkeessa. Hiilensidonta tapahtuu puuston kasvaessa hankkeelle määritellyn tarkasteluajan kuluessa.
Myös Tampere-talossa järjestettävälle yritystapahtumalle voidaan laatia tapahtumakohtainen hiilijalanjälkilaskelma. Laskennassa arvioidaan tapahtumasta syntyviä päästöjä ennalta sovitun rajauksen mukaisesti. Laskettua päästömäärää vastaavaa hiilensidontaa tuetaan istuttamalla taimia Tampere-talo-konsernin metsityshankkeeseen.
Hiilensidonnan määrä arvioidaan puuston kasvun ja hankkeelle määritellyn tarkasteluajan perusteella. Puuston kasvua ja säilymistä seurataan pitkäaikaisten sopimusten mukaisesti.
Kovalansuo Mikkelissä
Tampere-talo-konserni aloitti vuonna 2025 uuden metsityshankkeen Mikkelin Kovalansuolla. Entiselle turvetuotantoalueelle istutetaan hieskoivua ja mäntyä yhteistyössä Puuni Oy kanssa.
Alueen metsittämisestä ja puuston säilymisestä on tehty sadan vuoden sopimus. Pitkä sopimusaika mahdollistaa puuston kasvun ja hiilen sitoutumisen tarkastelun useiden vuosikymmenten ajalta.
Kovalansuolle istutetaan taimia sekä Tampere-talo-konsernin oman vuosittaisen hiilijalanjälkilaskennan että yritysasiakkaiden tapahtumakohtaisten hiilijalanjälkilaskelmien perusteella.
Ensimmäinen metsityshanke Lempäälässä
Tampere-talon ensimmäinen metsityshanke perustettiin vuonna 2020 Lempäälän Kuljun Mesikämmenpuistoon.
Noin 1,9 hehtaarin alueelle istutettiin yhteensä 2 660 puuntainta: tervaleppää, mäntyä ja rauduskoivua. Istutukset toteutettiin yhteistyössä Puuni Oy kanssa.
Hankkeen istutustavoite täyttyi vuonna 2025. Alueen puuston säilyminen on turvattu Lempäälän kunnan kanssa tehdyllä sadan vuoden sopimuksella. Istutetut puut jatkavat kasvuaan ja hiilen sitomista myös istutustavoitteen täyttymisen jälkeen.
Tampere-talo on asentanut Sorsapuistoon yhteensä yksitoista hyönteishotellia yhdessä paikallisten päiväkotilasten kanssa.
Ensimmäiset viisi hyönteishotellia asennettiin kesällä 2022. Kesällä 2025 puistoon tuotiin kuusi uutta hyönteishotellia.
Hyönteishotellit tarjoavat pesä- ja suojapaikkoja erityisesti yksin eläville hyönteisille, jotka käyttävät luonnossa esimerkiksi lahopuussa olevia koloja. Kaupunkiympäristössä tällaisia luonnollisia pesäpaikkoja voi olla vähemmän tarjolla.
Yhteistyössä lapset pääsevät tutustumaan kaupunkiluontoon, hyönteisiin ja pölytyksen merkitykseen.

Tampere-talon katolla on yli 7 000 neliömetriä fotokatalyyttisiä kattokermejä. Kermit on suunniteltu vähentämään ilmassa olevia typen oksideja: auringonvalo aktivoi niiden pinnan, jossa typen oksideja muuttuu nitraateiksi. Nitraatit huuhtoutuvat katolta sadeveden mukana.
Kattokermit ovat olleet osa Tampere-talon kiinteistön ympäristöratkaisuja jo useiden vuosien ajan.
Tampere-talon katolle perustettiin vuonna 2016 kasvatuslaatikoista koostuva puutarha ja noin 20 neliömetrin kasvihuone.
Puutarhassa kasvatetaan vihanneksia, marjoja, yrttejä ja muita hyötykasveja, joita hyödynnetään satokauden ja saatavuuden mukaan Tampere-talon ravintoloissa.
Hämeen Lasitoimen kanssa toteutettu kasvihuone rakennettiin eristyslasielementeistä. Kasvihuoneen ilmalämpöpumpussa hyödynnetään Tampere-talon omaa aurinkosähköä, joka mahdollistaa kasvukauden jatkamisen keväästä syksyyn.
Kattopuutarhan toteuttamisessa olivat mukana ISKU, Alasen Rakennus Oy, Timgrey Oy, Sika Finland, KV-Group Oy, Biolan ja Hämeen Lasitoimi Oy.
Kattopuutarha on säilynyt osana Tampere-talon kattoympäristöä vuodesta 2016 lähtien.

Tampere-talossa syntyvät jätteet lajitellaan jätehuollon ohjeiden mukaisesti. Lajiteltavia jakeita ovat muun muassa biojäte, kartonki, paperi, lasi, metalli, muovi ja sekajäte.
Kierrätykseen soveltuvat materiaalit toimitetaan materiaalina hyödynnettäviksi. Polttokelpoista jätettä voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Biojäte toimitetaan jätehuoltoyhtiön käsiteltäväksi.
Tapahtumien jätehuolto suunnitellaan tapahtuman koon, tarjoilujen ja muiden käytännön tarpeiden mukaan. Jätteen syntymistä pyritään ehkäisemään jo hankintojen, tarjoilujen ja tapahtumatuotannon suunnitteluvaiheessa.
Vuosittaiset jätemäärät sekä kierrätys- ja hyödyntämisasteet julkaistaan Tampere-talo-konsernin vastuullisuusraportissa.
Tampere-talon energiaratkaisuja on uudistettu vaiheittain vuosien aikana.
Vuonna 2012 Tampere-talo siirtyi käyttämään Tammerkoskessa tuotettua uusiutuvaa lähisähköä.
Vuonna 2015 Tampere-talossa otettiin käyttöön Näsijärven syvänteiden kylmää vettä hyödyntävä kaukojäähdytys. Kaukojäähdytyksen avulla rakennusta voidaan viilentää ilman kiinteistökohtaisia kompressorijäähdytyslaitteita.
Vuonna 2019 Tampere-talo siirtyi käyttämään kaukolämpöä, jonka tuotannossa hyödynnetään puupohjaisia polttoaineita.
Vuonna 2026 ostosähkön tuotantomuoto vaihtui Tammerkosken vesivoimasta tuulivoimaan. Nykyisin Tampere-talossa käytetään tuulivoimalla tuotettua uusiutuvaa ostosähköä sekä omien aurinkovoimaloiden tuottamaa sähköä.
Energiankulutusta seurataan säännöllisesti, ja kiinteistön teknisiä ratkaisuja kehitetään osana Tampere-talon jatkuvaa kiinteistönpitoa ja energiatehokkuustyötä.
Tampere-talon katolla asuu neljä mehiläisyhdyskuntaa. Ensimmäiset muuttivat meille toukokuussa 2018, ja saivat seurakseen kaksi yhdyskuntaa lisää heti seuraavana vuonna. Jokaisessa yhdyskunnassa on noin 20 000 mehiläistä, ja ne voivat kasvaa kesän aikana jopa 200 000 mehiläisen kokonaisuudeksi!
Mehiläisemme keräävät mettä noin kahden-kolmen kilometrin säteellä Tampere-talosta. Yksi pesä tuottaa yleensä noin 30 kiloa hunajaa, ja erityisen hyvää hunajaa saamme Kalevankankaan alueen lehmuksista. Mehiläispesistämme pitää huolta mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa Korpikuusikon Hunajasta.
Tiesitkö?
Mehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä. Kerätessään mettä ja siitepölyä ne kuljettavat siitepölyä kukasta toiseen ja auttavat näin monia kasveja lisääntymään ja tuottamaan siemeniä, hedelmiä ja marjoja.
Mehiläisten lisäksi pölytystyötä tekevät monet luonnonvaraiset hyönteiset, kuten kimalaiset, erakkomehiläiset, kukkakärpäset ja perhoset. Pölyttäjien monipuolisuus ja riittävä määrä tukevat sekä luonnonkasvien lisääntymistä että monien viljelykasvien sadontuotantoa.
Tampere-talon mehiläisyhdyskunnat osallistuvat kukkivien kasvien pölytykseen omalla keruualueellaan. Ne ovat yksi Tampere-talon lähiympäristöön sijoittuvista luontotoimista.

Tampere-talossa käytetään Metsä Tissuen pehmopaperituotteita, joiden puuraaka-aine on valmistajan ilmoituksen mukaan sertifioitua tai kontrolloitua alkuperää.
Käytettävillä tuotteilla on Joutsenmerkki. Joutsenmerkin vaatimukset koskevat muun muassa raaka-aineiden alkuperää, valmistuksessa käytettäviä kemikaaleja, energiankulutusta sekä tuotannon päästöjä.
Käytössämme on Joutsenmerkitty probioottinen puhdistusaine, Kiilto Pro Universal Probio (2023).
Puhdistusaine sisältää mikrobeja, jotka jäävät siivouksen jälkeen pinnoille ja hajottavat orgaanista likaa entsymaattisten prosessien avulla. Tavoitteena on helpottaa pintojen puhdistamista myös varsinaisten siivouskertojen välillä.
Tampere-talon päivittäissiivouksesta vastaa SOL Palvelut.
Siivouksessa käytetään Joutsenmerkittyjä puhdistusaineita sekä uudelleenkäytettäviä siivousvälineitä. Aineiden annostelu ja käytettävät menetelmät valitaan tilan, pintamateriaalin ja käyttökohteen mukaan.
Käytössä on myös kierrätysmuovia sisältäviä kestosäkkejä ja moppipusseja. Niiden valmistuksessa on hyödynnetty käytöstä poistettuja muovipulloja.
Tampere-talon ravintolan ilmanvaihdossa käytetään otsonointiin perustuvaa rasvakanavien käsittelyä.
Otsonointi hajottaa poistoilman mukana kulkevaa rasvaa ja vähentää sen kertymistä ilmanvaihtokanaviin. Kun rasvan määrä poistoilmassa vähenee, ravintolan poistoilmasta voidaan ottaa lämpöä talteen.
Järjestelmä vähentää rasvakanavien nuohoustarvetta, poistoilman hajuhaittoja ja rasvan kertymiseen liittyvää paloriskiä.
Talteen otettua lämpöä voidaan hyödyntää kiinteistön energiankäytössä sen sijaan, että lämmin poistoilma johdettaisiin kokonaan ulos.
Tampere-talon ravintoloissa ruokahävikkiä seurataan Biovaaka Pro -järjestelmällä.
Keittiössä ja tarjoiluissa syntyvä ruokahävikki punnitaan ja kirjataan järjestelmään. Järjestelmän tuottamia raportteja käsitellään säännöllisesti, ja tietoja hyödynnetään hankintojen, ruokalistojen ja tarjoilumäärien suunnittelussa.
Ruokahävikin vähentäminen alkaa jo raaka-aineiden tilaamisesta. Tarjoilut pyritään mitoittamaan osallistujamäärän mukaan, ja eri ruokalajien menekkiä seurataan tulevien tarjoilujen suunnittelua varten.
Turvallisesti luovutettavissa olevaa käyttämättä jäänyttä ruokaa toimitetaan ruoka-apuun. Ruokahävikin vähentäminen pienentää samalla elintarvikehankintoihin ja jätehuoltoon liittyviä kustannuksia.
Tampere-talon katolle asennettiin keväällä 2026 yksitoista tervapääskyille suunniteltua pesäpönttöä. Pöntöt valmistettiin omana työnä puuverstaan ylijäämävanerista sekä käytöstä poistetusta sormipaneelista, joka oli aiemmin osa messulipastoa.
Tervapääsky pesii luontaisesti korkealla rakennusten yläosissa. Pöntöt sijoitettiin paikoilleen ennen tervapääskyjen kevätmuuttoa, jotta ne olisivat valmiina lintujen palatessa toukokuussa.
Asiantuntija-apua saatiin Pirkanmaan lintutieteelliseltä yhdistykseltä, jonka kanssa Tampere-talon rakennus ja tontti käytiin läpi lajille sopivan sijoituspaikan löytämiseksi. Pönttöjen rakentamisessa hyödynnettiin yhdistyksen antamaa tarkkaa rakennusohjeistusta.
Tervapääskypönttöjen sijoittelussa keskeistä on turvallinen ja lajille soveltuva paikka. Lentoaukon edustan tulee olla avoin, pöntön riittävän korkealla ja sijainnin sellainen, ettei pesäpaikka altistu liialle kuumuudelle. Erityisesti etelään suuntautuvilla seinillä kuumuus voi hellekesinä muodostaa riskin pesinnälle.
Tervapääskyt ovat uskollisia aiemmille pesäpaikoilleen, joten uusien pönttöjen löytyminen voi viedä aikaa. On mahdollista, etteivät pöntöt saa asukkaita vielä ensimmäisinä vuosina. Tampere-talon vastuullisuustiimi seuraa tilannetta vuosittain, ja jos pöntöt löytävät asukkaansa, pesäpaikkoja voidaan tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan lisätä.
Hanke toteutettiin osana Tampereen kaupungin LUMO-ohjelmaa.
Asiakkaat voivat täyttää oman juomapullonsa Tampere-talon merkityillä vesipisteillä. Vesipisteitä on muun muassa talon wc-tiloissa. Lisäksi yleisötiloissa ja auloissa on vesiautomaatteja.
Tampere-talossa käytetään vedenkulutusta vähentäviä teknisiä ratkaisuja, kuten vedettömiä pisuaareja, veden virtausta rajoittavia venttiileitä ja elektronisia hanoja.
Vedenkulutusta seurataan vuosittain. Tehokas vedenkäyttö kuuluu myös Tampere-talon Joutsenmerkin vaatimuksiin.
VÄLITÄMME IHMISISTÄ

Tehtävämme on tuottaa hyvinvointia, yhdessäoloa ja kohtaamisia. Vastuulliset tapahtumat tarkoittavat kaikille asiakas- ja kohderyhmille tasavertaista toimintaa ja palvelua.
Kaikkiin kokous- ja yleisötiloihimme on esteetön pääsy. Henkilökuntamme on koulutettu auttamaan ja opastamaan erityisesti liikunta- ja aistirajoitteisia asiakkaita, jotta jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi ja hyvin palvelluksi. Tapahtumissamme on myös mahdollisuus antaa palautetta saavutettavuudesta ja turvallisuudesta joko palautekyselyiden tai verkkosivujemme kautta. Huomioimme palautteet ja selvitämme aina mahdolliset häiriötilanteet.

Tasa-arvo on meille tärkeää kaikessa toiminnassamme. Kulttuuriohjelmassamme pidämme huolen siitä, että esiintyjien sukupuolijakauma on tasapainossa ja edistämme näin tasa-arvoa myös lavalla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmamme on luotu yhteistyössä, ja sen toteutumista seuraamme yhdessä työntekijöidemme kanssa. Kaikki meistä voivat osallistua suunnitelman kehittämiseen ja varmistaa, että kaikki tulevat kohdatuiksi tasavertaisesti.
Emme hyväksy minkäänlaista häirintää, syrjintää tai epäasiallista kohtelua. Tampere-taloon ja Tampere-talo-konsernin tapahtumiin jokainen on tervetullut omana itsenään.
Yhdenvertaisuuden vaatimus koskee niin Tampere-talon työntekijöitä, yhteistyökumppaneita, tapahtuman esiintyjiä kuin osallistujiakin.
Tutustu turvallisemman tilan periaatteisiin täällä.
Me lupaamme – lupaathan sinäkin?
- Antaa kaikille mahdollisuuden puhua ja tulla kuulluksi.
- Kunnioittaa jokaisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa sekä yksityisyyttä.
- Olla tekemättä oletuksia henkilön ulkonäköön tai toimintaan perustuen.
- Kuunnella ja oppia ottamalla ennakkoluulottomasti vastaan uudet aiheet, henkilöt ja näkökulmat.
- Pyytää anteeksi tahallista tai tahatonta muiden loukkaamista.
Tampere-talolla huolehdimme siitä, että turvallisuus on aina etusijalla. Meillä on Poliisihallituksen myöntämä turvallisuusalan elinkeinolupa, ja kaikki työvuorossa olevat vahtimestarimme ovat saaneet järjestyksenvalvojan tai vartijakoulutuksen. Tämä takaa, että niin asiakkaidemme kuin henkilökuntamme turvallisuus on aina korkealla tasolla.
Tekoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
Tampere-talossa haluamme tarjota kulttuuri- ja tapahtumaelämyksiä kaikille, ja erityisryhmien huomioiminen on tärkeä osa toimintaamme. Siksi olemme luoneet alennettuja lippukategorioita, jotka tukevat yhdenvertaista osallistumista.
Alennushinnat erityisryhmille
Tarjoamme alennuksia esimerkiksi opiskelijoille, eläkeläisille, työttömille, varusmiehille ja veteraaneille. Veteraanit ovat meille erityisen tärkeitä, ja osoitamme heille kunnioitustamme alennuksilla tai pääsymaksuttomilla tilaisuuksilla valituissa tapahtumissa. Tapahtumakohtaiset tiedot löydät lipunmyyntisivuiltamme.
Avustajan maksuttomuus
Haluamme tehdä tapahtumiin osallistumisesta mahdollisimman sujuvaa. Jos sinulla on oikeus avustajaan, avustajasi pääsee mukaan maksutta. Oikeuden voit todistaa esimerkiksi EU:n Vammaiskortilla (A-merkinnällä) tai muulla vastaavalla dokumentilla.
Tampere-talo on sitoutunut tukemaan yhteisöä ja edistämään hyväntekeväisyyttä monin tavoin. Meille on tärkeää, että voimme antaa takaisin yhteisöllemme ja tukea paikallisia. Annamme lippulahjoituksia eri hyväntekeväisyysjärjestöille, jotta mahdollisimman monet pääsevät osallistumaan kulttuuriin ja tapahtumiin.
Tarjoamme myös kiinteistömme tiloja hyväntekeväisyyteen kahdesti vuodessa. Tämä mahdollistaa järjestöjen ja yhteisöjen järjestää omia tapahtumiaan ja kerätä varoja tärkeisiin kohteisiin ilman tilakustannuksia.

Yksinäisyys koskettaa yhä useampia, mutta sen vastavoimana on yhdessä koettu kulttuuri. Tampere-talo, LähiTapiola Pirkanmaa ja TampereMissio ovat yhdistäneet voimansa, jotta kulttuurin hyvinvointivaikutukset olisivat mahdollisimman monen saavutettavissa.
Kulttuurikaveri-toiminnan kautta TampereMission asiakkaat ja vapaaehtoiset pääsevät kokemaan Tampere-talon konsertteja yhdessä – maksutta. LähiTapiola Pirkanmaa mahdollistaa toiminnan tarjoamalla liput osallistujalle ja kulttuurikaverille, ja Tampere-talo tuo yhteistyön ytimeksi konsertit ja elämykset, jotka lisäävät yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia.
Yhteistyön taustalla on ajatus siitä, että kulttuuri antaa voimaa, vahvistaa yhteisöön kuulumisen tunnetta ja tuo iloa elämään. Toiminta tarjoaa merkityksellisiä kokemuksia sekä niille, jotka kaipaavat seuraa, että vapaaehtoisille, jotka haluavat antaa aikaansa ja tukeaan toisille.
Haluatko mukaan kulttuurikaveriksi tai etsitkö tukea yksinäisyyteen? Tutustu TampereMission sivuilla.



Vessapassi helpottaa tiettyihin sairauksiin kuuluvien suoliston tai rakon toiminnallisten häiriöiden kanssa elämistä. Sairauksien ikävimpiin oireisiin voi kuulua suoliston tai rakon toiminnallinen häiriö, joka aiheuttaa jopa kymmeniä WC-käyntejä vuorokaudessa. Sairastavat voivat olla pakotettuja pysyttelemään WC:n läheisyydessä: kun tarve päästä vessaan iskee, ei sitä ole aikaa etsiä.
Korttia näyttävällä henkilöllä on sairaus, jonka vuoksi hänelle on hyvä antaa nopeasti pääsy WC:hen esimerkiksi jonon ohittamalla. Kiitos kun huomioit!

Yhdessä kumppaneidemme kanssa järjestämme vuosittain noin sata ilmaista ja matalan kynnyksen tapahtumaa. Esimerkiksi vuosittain toistuva Puistokonsertti tavoittaa tuhansia kävijöitä, ja niinikään pääsymaksuton Aulaklubi tarjoaa estradin keskusteluille, matineakonserteille, tanssiesityksille ja kaikenlaiselle kulttuurille. Lisäksi Talvipuutarhan taidenäyttelyt kutsuvat yleisön maksutta tutustumaan vaihtuvien taidenäyttelyiden maailmaan.

Tampere-talo liityi toukokuussa 2022 sateenkaariystävälliseen We Speak Gay -yhteisöön, jonka tavoitteena on rakentaa Suomesta entistä osallistavampi, turvallisempi ja empaattisempi yhteiskunta sateenkaari-ihmisille.

Liittyessämme We Speak Gay -yhteisöön olemme sitoutuneet ympärivuotiseen sateenkaariviestintään, joka pitää sisällään sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän. Lisäksi henkilöstömme on saanut koulutusta seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen.

Sakari ”Sakke” Lehto on rikastuttanut Tampere-talon työyhteisöä jo 15 vuoden ajan
Tampere-talon henkilökuntaan 15 vuoden ajan kuulunut Sakari Lehto ilahduttaa hyväntuulisuudellaan ja hämmästyttää uskomattomalla muistillaan koko työyhteisöä. ”Sakke on maailman iloisin jätkä, ja muistaa joka ikinen aamu kysyä miten toisella menee”, sanoo Saken esihenkilönä viiden vuoden ajan toiminut palvelupäällikkö Mika Mäki.
Suomessa työsuhteista palkkatyötä tekee vain 500–600 kehitysvammaista henkilöä, vaikka tuhansilta löytyisi niin koulutusta kuin haluakin työntekoon – voisiko teidän yrityksessänne olla paikka?

VÄLITÄMME YHTEISÖSTÄ

Tampere-talo on sitoutunut kestävään taloudelliseen toimintaan, joka tukee alueen hyvinvointia ja luo lisäarvoa yhteisölle. Meille taloudellinen vastuullisuus tarkoittaa pitkäjänteistä liiketoimintaa, työllistämismahdollisuuksia, kulttuurille annettuja panostuksia ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteemme on luoda taloudellista hyvinvointia, joka tukee samalla myös kulttuuria, kestävää kehitystä ja yhteisön elinvoimaisuutta.
Tampere-talo on sitoutunut tarjoamaan työllistämismahdollisuuksia erityisryhmille. Olemme työllistäneet jo yli 15 vuoden ajan kehitysvammaisten työntekijöiden tukemista, ja se on osa yrityskulttuuriamme. Vastuullinen työllistäminen on konkreettinen osa arkea, joka tukee monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta työpaikalla.
Tampere-talo tuottaa vuosittain noin 50* miljoonaa euroa matkailu- ja tapahtumatuloa Tampereen talousalueelle. Taloudellinen vaikutus ei rajoitu vain tapahtumien tuottamiseen, vaan vahvistaa myös paikallista liiketoimintaa ja matkailua. Tapahtumamme houkuttelevat satojatuhansia kävijöitä ja lisäävät kaupungin tunnettuutta, mikä tukee alueen taloudellista kehitystä pitkällä aikavälillä.
*) Luku pohjautuu Salmi Analyticsin toteuttamiin tutkimuksiin (2022–2023) sekä Synergoksen (2018) toteuttamaan tutkimukseen ja sen pohjalta uudelleenarvioituun lukuun.
Työllistämme laajasti kulttuurialan freelancereita, taiteilijoita ja luovan alan ammattilaisia, jotka rikastuttavat tapahtumiamme. Yhteistyö kumppaneidemme kanssa mahdollistaa työllistämisen myös muilla sektoreilla, kuten ravintola-, siivous- ja tekniikkatyössä. Tarjoamme myös mahdollisuuksia työelämään tutustumiseen ja työharjoitteluun opiskelijoille ja koululaisille, jotka voivat saada arvokasta kokemusta kulttuurialalta ja tapahtumatuotannosta.


