Ajan ääni: TampereRaw – The Beginning of Time

Tampere-talon ja TampereRaw’n kolmas Ajan ääni -konsertti The Beginning of Time pysähtyy tarkastelemaan aikaa. Aika on jatkuvaa muutosta, syntymää, kasvua ja kaiken katoamista.

Konsertti on saanut innoituksensa ja inspiraationsa Olivier Messiaenin kuuluisasta Aikojen lopun kvartetosta, joka on sävelletty ja ensiesitetty toisen maailmansodan aikana saksalaisella sotavankileirillä.

Teos oli yksi säveltäjämestari Jouni Kaipaisen lempiteoksista. Jouni usutti kauan sitten, nykymusiikkiyhtye TampereRaw’n aikojen alussa, nuoret muusikot tutustumaan teokseen ja ottamaan sen repertuaariinsa. Teos onkin kulkenut mukanamme viimeiset 25 vuotta.

Aikojen lopun kvartetto puhuttelee meitä edelleenkin ajankohtaisuudellaan ja omintakeisuudellaan, aivan kuten ne kaikki lukuisat nykymusiikkiteokset, jotka TampereRaw’n muusikot ovat saaneet vuosien varrella esitettäväkseen.

Ajan ääni -konserttisarja alkuperäinen tarkoitus on ollut tuoda yhteen musiikin tekijät, esittäjät ja yleisön aivan uudella tavalla sekä varmistaa, että tämäkin aika näkyy ja kuuluu taiteessa nyt ja tulevaisuudessa.

Haluamme myös löytää ne äänet, jotka muuten jäisivät kuulumatta. Tehtävämme on suuri ja mielenkiintoinen. Suhtaudumme siihen nöyryydellä.

Kunnianosoituksena Jouni Kaipaisen panokselle yhtyeemme syntyhistoriaan ja Olivier Messiaenin toivoa ja uskoa luovalle teokselle, olemme koonneet konserttiohjelman, joka muistuttaa meitä ympärillä olevan maailman hulluudesta, mutta myös elämän kauneudesta ja aidon inhimillisyyden voimasta.

Kuulemme viiden säveltäjän, Petri Niemisen, Eelis Uusivirran, Outi Tarkiaisen, Esa Pietilän ja Jüri Reinveren teokset, joissa elämää, kuolemaa ja uudestisyntymisen ihmettä tarkastellaan eri näkökulmista. Konsertissa ei kuulla Oliver Messiaenin kvartettoa, mutta teoksen henki elää juonnetun konsertin matkassa tavalla tai toisella.

Tervetuloa kokemaan kanssamme uusimman musiikin synty ja tekemään tästä ajasta merkityksellinen!

Anna Angervo, TampereRaw’n taiteellinen johtaja ja tuottaja

Petri Nieminen on tamperelainen muusikko ja säveltäjä, joka on tunnettu laaja-alaisesta työstään teatterimuusikkona, elokuva- ja teatterisäveltäjänä, jazzmuusikkona ja soitonopettajana. Nieminen on opiskellut soitinopintojen lisäksi säveltämistä, sovittamista sekä teologiaa. Hän on toteuttanut ohjaaja Jarmo Lampelan kanssa muun muassa viiden pitkän elokuvan sekä usean tv-sarjan ja -elokuvan musiikit, sekä muiden ohjaajien kanssa musiikit yli 20 teatteriesitykseen.

Niemisen sävellyksiä ovat soittaneet TampereRaw:n lisäksi muun muassa FinesTrejousikvartetti, PMOn sinfoniaorkesteri, Tampere Big Band sekä Tampere Filharmonia. Häneltä on julkaistu jazzalbumit Night walk ja The Brightest Matter. Työn alla on pop-iskelmäalbumi Kuuntuulet-yhtyeen kanssa. Nieminen on palkittu Esko Linnavalli big band -sävellyskilpailun 1. palkinnolla vuonna 2017, minkä lisäksi Niemisen Joki-elokuvaan säveltämä musiikki oli
Jussi-palkintoehdokkaana vuonna 2001.

TampereRaw – The Beginning of Time -konsertissa kuultava teos Beasts of War (Sodan pedot) alttoviululle, sellolle ja kontrabassolle on TampereRaw’n pitkäaikaisten muusikoiden Heili Hannikaisen ja Maija Juutin tilaus. Teoksen kokoonpano on erittäin harvinainen. Matalien jousisoitinten äänenvärit ilman viulujen korkeaa rekisteriä luovat teokselle sen syvää sanomaa korostavan äänimaailman. Kokoonpanon lisäksi kappaleen syntyyn on vaikuttanut
konserttimme johtoajatus, tarve uudelle aikojen alulle.

Säveltäjä kirjoittaa, että konsertin teeman mukaisesti kappale alkaa eräänlaisella elämän synnyn alkuhämärän tunnelmalla. Mukaan tulee kuitenkin erilaisia, lajien elämässä aina läsnäolevien taistelujen merkkejä. Beasts of War on omistettu nykyiselle maailmantilanteelle ja sitä pahentaville ja jopa hyväksikäyttäville valtionjohtajille. Ukrainan sota, Gazan kymmenet tuhannet siviiliuhrit, USAn valloitusvaatimukset ja maailmantalouden sekoittanut Iranin sota ovat jättäneet jälkensä kappaleeseen.

Eelis Uusivirta on säveltäjä ja kapellimestari, jolla on palo musiikin luomiseen, orkesterin johtamiseen ja konserttitoiminnan kehittämiseen. Hän on Kaustisen Musiikkilukion ylioppilas vuodelta 2023 ja opiskelee tällä hetkellä Tampereen ammattikorkeakoulussa musiikkipedagogiksi sekä säveltämisen että orkesterinjohdon koulutusohjelmista.

Uusivirta toimii Puhallinorkesteri Akateemisen henkäyksen taiteellisena johtajana ja kapellimestarina sekä johtaa puhallinyhtye Oktaavia. Säveltäjänä hän on saanut tunnustusta teoksellaan Pulsari, joka palkittiin Pirkanmaan Pinna -sävellyskilpailun ensimmäisellä palkinnolla vuonna 2025. Teos on myös Suomen Puhallinorkesteriliitto ry:n kustantama.

Kesällä 2026 tutustuimme Eelikseen ja hänen sävellystyöhönsä Tampere Biennalen yhteydessä. Festivaalin taiteellinen johtaja, Minna Leinonen, halusi antaa näkyvyyttä tamperelaiselle sävellysopiskelijalle, ja Eeliksen Maininki-teos valikoitui sävellysopiskelijoille suunnatun teoshaun kautta TampereRaw’n konserttiohjelmaan. Eeliksen kädenjälki puhutteli omintakeisuudellaan, taitavalla soitinnuksellaan sekä kauniilla sointimaailmallaan.

Sävellystyön ja kapellimestaritoiminnan lisäksi Uusivirta osallistuu aktiivisesti musiikkialan järjestö- ja festivaalityöhön. Hän toimii Tampering ry:n hallituksen jäsenenä ja Tampering Festivalin vastaavana tuottajana. Lisäksi Eelis on toiminut Tampereen ammatilliset musiikinopiskelijat Ry:n puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana.

TampereRaw’n konsertissa kuultava Hetkien välissä -jousikvartetto sopii teemaltaan sekä konserttiohjelmaan että Eeliksen elämään. Säveltäjän omin sanoin teos pohtii aikaa erilaisten hetkien välissä. Kyse ei ole aina varsinaisista elämän merkkipaaluista, vaan kaikesta siitä ajasta, joka johtaa asiasta toiseen. Tällöin voimme valmistautua siihen, mitä seuraavaksi on tulossa.

Eelis Uusivirran työssä kohtaavat hyvässä tasapainossa säveltäminen, esittäminen ja musiikkielämän uudistaminen. Jos musiikilla, taiteella ja kulttuurilla on edessä uusi aika, Eelis Uusivirta on oiva henkilö tätä muutosta edesauttamaan.

Esa Pietilä on suomalainen muusikko, jonka teoksissa kohtaavat jazz, nykymusiikki ja vapaa improvisaatio. Pietilän monipuolinen tuotanto ulottuu sooloteoksista kamarimusiikkiin ja sinfoniaorkesterisävellyksiin. Vuonna 2016 hänelle myönnettiin arvostettu Yrjö-palkinto tunnustuksena työstään jazzmusiikin parissa.

Esa Pietilän musiikille on tyypillistä, että rajat rikkoutuvat ja uusia musiikillisia maailmoja syntyy jatkuvasti. Niin myös tulevassa TampereRaw’n konsertissa. Kuulemme kantaesityksenä teoksen, Quartet for The Beginning of Time, joka on sävelletty samalle kokoonpanolle kuin kuuluisa Olivier Messiaenin Aikojen lopun kvartetto. Pietilä pohtii kvartetossaan muuttuvan maailman uhkia, mutta myös toivon teemaa, joka on läsnä sekä teoksen avaus- että päätösosassa.

Outi Tarkiainen on varmasti yksi tämän ajan kiinnostavimmista säveltäjistä. Hänen teoksiaan ovat tilanneet ja esittäneet mm. Berliinin filharmonikot, BBC Symphony, BBC Philharmonic, The National Arts Centre Orchestra, Hollannin filharmonikot ja Bostonin, San Franciscon, Islannin, Tukholman, Göteborgin ja Radion sinfoniaorkesterit. On siis oikeus ja kohtuus, että myös TampereRaw’n muusikot pääsevät nyt ensi kertaa soittamaan tämän upean suomalaissäveltäjän musiikkia.

Tarkiainen on todella monipuolinen säveltäjä, jonka tuotanto kattaa niin orkesteri- ja kamarimusiikkia, näyttämöteoksia, teoksia orkesterille ja solistille, kuin myös musiikkia jazzorkestereille. Teokset ilmentävät ympäröivää yhteiskuntaa ja haastavat yleisöä tinkimättömyydellään. Säveltäjän omien sanojen mukaan musiikki on kuin luonnonvoima, joka lävistää kuulijansa ja voi muuttaa jopa ihmiskohtaloita.

Outi Tarkiainen on syntynyt Rovaniemellä, Suomen Lapissa. Hänen musiikkinsa
ammentaakin paljon pohjoisuudesta, Lapin luonnosta ja sen ihmisistä. Muun muassa Tarkiaisen kamariorkesterikonsertto Polar Pearls on kunnianosoitus pohjoisen luonnon ainutlaatuisuudelle ja sen herkälle tasapainolle. Laulusarja Eanan, gida nieida (2014–2015) ammentaa puolestaan saamelaisesta nykyrunoudesta.

TampereRaw – The Beginning of Time -konsertissa kuultava Sensory Flashbacks (Ajan aistit) on vuonna 2024 kirjoitettu klarinettikvintetto (klarinetti, jousitrio ja piano). Outi kirjoittaa itse teoksestaan seuraavasti:

”Aika on vääjäämättömän lineaarinen. Silti aistit saavat sen vellomaan, leijumaan, taipumaan. Aistit mittaavat aikaa eri tavoin: tuttu tuoksu vie vuosikymmenten taakse ja kerran opittu taito muistuu mieleen silmänräpäyksessä. Keho muistaa senkin, minkä mieli itseään suojatakseen unohti.”

Outi Tarkiaisen musiikki kuvaa tässäkin sellaista, mitä me emme osaisi välttämättä edes huomata, saati pukea sanoiksi.

Virolaissyntyistä Jüri Reinvereä voi luonnehtia todelliseksi monilahjakkuudeksi ja maailmankansalaiseksi, jonka uraa ja elämää ei voi mitenkään kuvata tyhjentävästi missään esittelytekstissä. Reinvere on opiskellut sävellystä ja teologiaa niin Varsovassa kuin Helsingissäkin, minkä lisäksi hän on toiminut urkurina, esseisitinä muun muassa Viron ja Suomen yleisradioyhtiöille sekä Frankfurter Allgemeine – ja Postimees-lehdille sekä käsikirjoittajana ja tuottajana erilaisissa televisioproduktioissa. Reinveren ajassa elävä musiikki on puolestaan valloittanut yleisöä ja maineikkaita esiintyjiä Euroopan lisäksi myös muilla mantereilla, ja hän on saanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja työstään säveltäjänä ja kantaa ottavana kirjoittajana.

Jüri Reinveren musiikissa kuuluu rakkaus elämään ja ihmisyyteen, mutta myös pyrkimys uudenlaisen äänimaailman löytämiseen. Hänen teoksissaan soi usein ihmisen ääni eksistentiaalisten teemojen äärellä. Reinvere on säveltänyt useita oopperoita, kuten Sofi Oksasen menestyskirjaan perustuvan Puhdistuksen, johon hän kirjoitti myös libreton. Teosluettelosta löytyy myös sävellyksiä, jotka perustuvat Reinveren omiin runoihin ja lausuttuun puheeseen. Säveltäjän laaja-alaisuus, sivistyneisyys ja humaanius kantavat läpi koko Reinveren laajan tuotannon, eläen samalla ajassa, mutta ammentaen historiasta ja eletystä kulttuurista jotain kuulijalle tuttua ja turvallista.

Jüri Reinveren kansainvälisestä tunnustuksesta kertoo ehkä parhaiten hänen saamansa sävellystilaukset ja kantaesitykset muun muassa Berliinin Filharmonikoilta, Clevelandin orkesterilta, Leipzigin Gewandhaus -orkesterilta ja Bambergin sinfoniaorkesterilta. Maailmankuulut kapellimestarit, kuten Andris Nelsons, Paavo Järvi, Franz Welser-Möst, Pablo Heras-Casado, Manfred Honeck ja Pietari Inkinen sekä monet alansa huippuinstrumentalistit
ovat esittäneet ja ylistäneet Reinveren sävelkieltä. Vuonna 2025 Jüri Reinverelle myönnettiin OPUS Klassikin vuoden säveltäjä -tunnustus. Jüri Reinvere on palkittu sävellystyönsä lisäksi kirjoituksistaan muun muassa Enn Soosaar -palkinnolla eettisistä esseistä vuonna 2016 ja virolaisen Postimees-lehden vuoden 2023 mielipidevaikuttajapalkinnolla.

TampereRaw’lla oli onni ja iloa tutustua Jüri Reinvereen Usedomin musiikkifestivaaleilla vuonna 2025. Festivaali tuo esille Itämeren ympärysmaiden musiikkia ja rikkoo maantieteellisiä, historiallisia ja kulttuurisia raja-aitoja. Jüri Reinvere on esiintynyt festivaalilla paitsi säveltäjänä, myös esseistinä, luennoitsijana ja panelistina. TampereRaw’n konsertin toteutumisessa ja suomalaisen musiikin esittelemisessä kansainvälisillä foorumeilla Reinverellä on ollut suuri osuus.

Jüri Reinvere kertoo itse klarinettikvartetosta seuraavaa:

”Suurten orkesteriteosten jälkeen minulle oli tärkeää palata kamarimusiikin säveltämisen pariin. Ehdotus tuli pianisti Elena Bashkirovalta, joka pyysi teosta Jerusalemin kamarimusiikkifestivaaleille samalla kokoonpanolla kuin Olivier Messiaenin Aikojen lopun kvartetto. Vaikka kokoonpano on sama, muoto ja rakenne kulkevat täysin eri polkuja kuin Messiaenin kvartetossa. Yksiosainen sävellys on jaettu useisiin osiin, joissa on monia tempomuutoksia. Hidas johdanto esittää sointumateriaalia pianolla ja lineaarista materiaalia muilla soittimilla, jota kehitellään laajasti seuraavan osan aikana. Sama materiaali esiintyy uudelleen johdannon muunneltuina rekapitulaatioina – tekniikka, jota joskus löytyy yksittäisistä osista Beethovenin teoksissa, mutta joka ei hallinnut kokonaista sävellystä hänen aikanaan.

Kvarteton jokainen jakso esittelee selkeitä vastakohtia: tyyneyttä vs. liikettä, lineaarisuutta vs. sointuja, ilmavaa figuuria vs. lyyristä melodiaa. Ja tietenkin piano ja kolme melodiainstrumenttia ovat yhteydessä toisiinsa monin eri tavoin, jopa epätavanomaisin yhdistelmin, kuten silloin, kun jouset soittavat sointusäestyksiä molempien pianokäsien melodiseen unisonoon. Juuri tämä määrittelee kamarimusiikin: instrumentaalisten tähtikuvioiden tiheä vuorovaikutus, jota itse materiaali yhdistää käsitteellisesti. Codassa
koetaan näiden vastakkaisten periaatteiden yhdistyminen, kun pianon soinnut irtautuvat aiemmasta pysähtyneisyydestään ja käynnistävät liikkeen, samalla kun melodiainstrumentit avautuvat.”

Vuonna 2001 perustettu TampereRaw on erikoistunut jo neljännesvuosisataisen uransa aikana erityisesti uuteen kotimaiseen konserttimusiikkiin. Yhtye on tehnyt laajaa yhteistyötä maamme eturivin nykysäveltäjien kanssa, ja näkee keskeisiin tehtäviinsä kuuluvan myös uusien, tuoreiden säveltäjälupausten esiin nostamisen ja nuoren monipuolisen muusikkosukupolven kasvattamisen.

TampereRaw tekee säännöllisesti sävellystilauksia ja kantaesittää sille omistettuja teoksia konserteissaan. Myös poikkitaiteellinen yhteistyö muiden taiteenalojen kanssa on aina kuulunut tiiviisti yhtyeen työskentelyyn. TampereRaw ei epäröi tarttua yhteiskunnallisesti haastaviin aiheisiin ja on aina valmis kokeilemaan uusia toimintatapoja. Työstään uuden suomalaisen konserttimusiikin hyväksi yhtyeelle myönnettiin vuonna 2021 Madetoja-säätiön tunnustuspalkinto.

TampereRaw’n taiteellisesta suunnittelusta ja toiminnasta vastaa yhtyeen viulisti, hallintotieteiden maisteri Anna Angervo.

Heili Hannikainen valmistui Musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta erinomaisin arvosanoin vuonna 2008 alttoviulun ja barokkialttoviulun maisteriksi. Vuosina 2004–2007 Hannikainen toimi Vaasan Kaupunginorkesterin alttoviulun äänenjohtajana ja vuodesta 2008 alkaen hän on työskennellyt Tampere Filharmonian, TampereRaw’n ja jousikvartetti FINESTre’n alttoviulistina sekä erilaisissa solistitehtävissä. TampereRaw – The Beginning of Time -konsertissa kuultava Petri Niemisen teos, Beasts of War, on Heili Hannikaisen ja Maija Juutin tilaus.

Maija Juuti aloitti sellonsoiton 4-vuotiaana Itä-Helsingin musiikkiopistossa Csaba Szilvayn johdolla. Opinnot jatkuivat Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen kautta solistiselle
osastolle, mistä Juuti valmistui musiikin maisteriksi 2005. Sibelius-Akatemiassa häntä opettivat mm. Erkki Rautio, Risto Poutanen ja Jan-Erik Gustafsson.

Vuosina 2004–2005 Juuti opiskeli Sveitsissä IMMA:ssa (International Menuhin Music School), minkä jälkeen hän on työskennellyt Tampere Filharmonian sellistinä syksystä 2005 lähtien. Juuti osallistui Turun sellokilpailuihin 2006 sijoittuen finaaliin. Kamarimusiikki on ollut aina lähellä Maijan sydäntä. Sitä hän on soittanut paljon eri kokoonpanoissa ja viime vuosina
eniten TampereRaw’n riveissä sekä jousikvartetissa Terapia q.

Oskari Hanhikoski on Kaustiselta lähtöisin oleva kontrabasisti. Hän on opiskellut Metropolia-ammattikorkeakoulussa sekä suorittanut maisteriopinnot Guildhall School of music -yliopistossa Lontoossa. Keväällä 2016 hän opiskeli yksityisesti idolinsa Joel Quarringtonin siipien suojassa Kanadassa. Muita merkittäviä opettajia ovat olleet Oskari Hannula, Marko Mikkola, Rinat Ibragimov ja Luis Cabrera. Oskari on työskennellyt lukuisissa suomalaisissa orkestereissa. Tällä hetkellä hän toimii Tampere Filharmonian kontrabasson vuorottelevana äänenjohtajana ja opettaa Näppärikursseilla.

Anna Angervo on Länsi-Helsingin musiikkiopiston kasvatteja ja opiskellut viulunsoittoa Berliinissä Hochschule der Künstessä. Angervo on soittanut vuodesta 1993 saakka Avanti!-kamariorkesterin riveissä, minkä lisäksi hän on nykymusiikkiyhtye TampereRaw’n perustajajäsen sekä yhtyeen toiminnanjohtaja. TampereRaw sekä Angervo ovat tilanneet ja kantaesittäneet lukuisan määrän suomalaisia teoksia, minkä johdosta yhtye palkittiin työstään suomalaisen nykymusiikin eteen Madetoja-palkinnolla vuonna 2021. Angervo soittaa Tampere Filharmoniassa II-viulua ja aloitti hallintotieteiden opiskelun Vaasan yliopistossa vuonna 2021 valmistuen maisteriksi kesällä 2026. Anna Angervon unelmana on toimia musiikin ja taiteen puolestapuhujana ja sanansaattajana muuttuvassa maailmassa ja yhteiskunnallisten myllerrysten keskellä.

Viulisti ja musiikin tohtori Eeva Oksala on monipuolinen esiintyjä, solisti ja kamarimuusikko sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun viulunsoiton ja tutkimusopintojen lehtori.
Oksala aloitti viulunsoiton nelivuotiaana isoisänsä Simo Oksalan johdolla ja jatkoi opintojaan Tampereen konservatoriossa sekä Sibelius-Akatemiassa professori Mi-Kyung Leen ja professori Kaija Saariketun johdolla.

Vuonna 2018 valmistuneessa taiteellisessa tohtorintutkinnossaan Oksala tarkasteli muusikon esiintyjyyttä ja sen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkintoon kuulunut viiden konsertin sarja rakentui itäeurooppalaisen kansanmusiikkivaikutteisen viulu- ja kamarimusiikkiohjelmiston ympärille. Kirjallisessa tutkielmassaan Kohtaamispisteessä –
Kohti uudenlaista esiintyjyyttä Oksala tarkasteli erityisesti sitä, miten toiminta eri musiikin lajien, näyttämötaiteen ja improvisaation parissa vaikutti hänen tapaansa hahmottaa omaa
esiintyjyyttään. Oksala on myös kantaesittänyt uutta suomalaista viulumusiikkia, kuten Timo Alakotilan neljännen viulukonserton Between Three Worlds vuonna 2018 ja Timo Hietalan
Polar Fire -viulukonserton vuonna 2025, molemmat Helsingin poliisisoittokunnan solistina. Jälkimmäinen esitys kuultiin myös Yleisradion lähetyksessä.

Keskeinen osa Oksalan taiteellista toimintaa on itäeurooppalaisesta romani- ja virtuoosimusiikista inspiroitunut Finngips-yhtye. Hän on esiintynyt lukuisilla festivaaleilla
Suomessa ja ulkomailla sekä nähty musiikkiteatterin näyttämöillä keskeisissä rooleissa ja suurissa produktioissa. Kesällä 2026 Oksala esiintyi pääroolissa Nokian kesäteatterin
uutuusnäytelmässä Viulunsoittaja.

Janne Pesonen kuuluu TampereRaw’n perustajajäseniin. Hän kokee suureksi etuoikeudeksi saada tehdä yhteistyötä oman aikamme säveltäjien, niin jo meritoituneiden ammattilaisten kuin vasta uransa alussa olevien tulevaisuuden nimien kanssa. Janne pitää uuden musiikin parissa työskentelyä parhaana mahdollisena vastapainona ja työnkuvan täydentäjänä päätyölleen Tampere Filharmoniassa. Pienemmissä kokoonpanoissa työskentely taitavien ja motivoituneiden kollegoiden parissa, uusien, mielenkiintoisten teosten ongelmia ja olemusta ratkoen, on voima, joka pitää kipinän yllä ja estää sammaloitumisen vielä vuosikymmenten ammattiuran jälkeenkin. Viime aikojen tärkeimpänä saavutuksenaan hän tosin pitää koiransa Budvarin kanssa saavuttamaansa
palveluskoirien hakukokeen HK3-koulutustunnusta.

Pianisti Ville Hautakangas on toiminut Tampere Filharmonian pianistin tehtävissä vuodesta 2002 alkaen. Tampereen Konservatoriossa ja TAMK/Musiikissa Hautakangas on opettanut pianonsoittoa ja toiminut säestäjänä vuodesta 2006 alkaen. TampereRaw’n pianistina Ville on toiminut vuodesta 2010.

Hautakangas tekee tiivistä yhteistyötä nykysäveltäjien kanssa. Hänen soololevynsä ”12 Premieres – Contemporary Finnish Piano Music” (ALBA Records) sisältää 12 säveltäjän Hautakankaalle säveltämät uudet pianoteokset. Levy on saanut kiittäviä arvosteluja ja se valittiin klassisen Emman palkintoehdokkaaksi Emma gaalaan vuonna 2024. Pianistin töiden ja opettamisen lisäksi Hautakangas työskentelee valokuvaajana.