Kulkevat tarinat – Tampereen Kamarimusiikkiseura 80 vuotta

Tampereen Kamarimusiikkiseura perustettiin 2. lokakuuta vuonna 1946 hotelli Tammerissa kymmenen tamperelaisen musiikinharrastajan voimin. Perustamisillan päätteeksi soitettiin Schubertin jousikvartetto op. 125, nro 1. Ensimmäinen julkinen konsertti järjestettiin marraskuussa kaupungintalolla, esiintyjänä Helsinki-kvartetti.

Kamarimusiikkiseuran oma orkesteri syntyi marraskuussa 1953. Kapellimestariksi saatiin Eero Kosonen, joka johti myös Tampereen kaupunginorkesteria 37 vuoden ajan. Seuran orkesterin kokoonpanoksi vakiintui 14–18 soittajaa, ammattimuusikkoja yhdessä harrastajien kanssa. Ohjelmisto koostui pääosin vanhojen mestareiden, kuten Bachin, Händelin, Vivaldin ja Corellin konsertoista.

Orkesterin rinnalla kamarimusiikkiseurassa on toiminut pienyhtyeitä, jotka ovat kokoontuneet toistensa kodeissa, esimerkiksi ”Insinöörikvartetti”, ”Humanistikvartetti” ja ”Ranttalikvartetti”. Myös nykyään ammattien kirjo orkesterissa on laaja. Neljä nykysoittajista on entisiä Tampere Filharmonian muusikkoja.

Ranttalikvartetissa soitti myös Jorma Panula, josta tuli Kamarimusiikkiseuran johtaja 1950-luvun lopulla. Hänen kaudellaan orkesterissa uskallettiin tulkita myös vaativaksi koettua nykymusiikkia. Panulan jälkeen orkesterin johtajaksi ei löytynyt ammattimuusikkoa, mutta omasta joukosta tahtia lyömään rohkaistui pastori Eero Veneskoski. Hänen kautensa kesti 25 vuotta. Oman musisoinnin ohella Kamarimusiikkiseura alkoi järjestää näyttäviä konsertteja, joissa esiintyi sekä kotimaisia että ulkomaisia huippumuusikkoja. Syksyn sävelviikko toteutui parin vuosikymmenen ajan kaupungin avustuksella.

Veneskosken jälkeen johtajana toimi Unkarista Suomeen muuttanut Béla Tanító. Hän vei 1990-luvulla orkesterin konsertoimaan myös ulkomaille: Unkariin, Norjaan, Britanniaan ja Ranskaan. Myöhemmin esiinnyttiin myös Virossa ja Saksassa. Siellä suomalaisesta musiikista Merikannon Kesäillan valssi kirvoitti suurimmat aplodit.

Ennen Miika Jämsää orkesterin kapellimestareina ovat toimineet myös mm. Aarre Hemming, Paavo Rautio, Risto Mikkola, Pekka Ahonen, Janne Marttila ja Juhani Tepponen. Soitetun ohjelmiston valtavirtana on edelleen ollut barokkimusiikki. Konserteissa ovat pulpunneet myös klassisen ja romanttisen ajan soinnit, mukaan lukien Sibelius. Nykymusiikkiakaan ei ole vieroksuttu. Vuotuiseen ohjelmaan kuuluu 4–6 konserttia etupäässä kirkoissa. Solistien instrumentit oman äänen ohella ovat olleet moninaiset, barokkiuruista vibrafoniin.

Viime vuosina orkesteri on tehnyt yhteistyötä Tampereen seurakuntien kanssa soittamalla kvarteteilla messuissa ja palvelutaloissa. Orkesteri harjoittelee viikoittain Tampereen Tuomiokirkon alasalissa. Seurakuntien tuen lisäksi orkesteri saa avustusta Tampereen kaupungilta.

Harrastajaorkesterin haasteena on saavuttaa kohtuullinen musiikin taso ja säilyttää samalla soittamisen into. Tämän päivän laatutaso on kuulijoiden arvioitavissa. Musiikin harrastaminen on ainakin tuonut iloa ja sisältöä esittäjiensä elämään.

Teksti: Olli Lehtipuu, Tampereen Kamarimusiikkiseuran puheenjohtaja

Miika Jämsä valmistui Oulun konservatoriosta Lauri Laitisen johdolla sellonsoitonopettajaksi vuonna 1986 ja jatkoi opintojaan Pauli Heikkisen ohjauksessa suorittaen sellonsoiton A-tutkinnon vuonna 1989. Vuosina 1983–1986 hän on toiminut Oulun kaupunginorkesterissa ja vuodesta 1986 lähtien Tampere Filharmonian sellonsoittajana. Hän soitti Tampereen Kamarimusiikkiseuran orkesterin solistina joulukuussa 2012, mikä johti yhteistyön jatkumiseen orkesterin kapellimestarina tammikuusta 2013 alkaen.

Erityisen lähellä Jämsän sydäntä on kamarimusisointi. Hän on esiintynyt myös continuo-sellistinä useissa barokkiproduktioissa. Työskentely tärkeimpien suomalaisten barokkimuusikoiden kanssa ovat olleet hyvin innostavia. Jämsän perheestä on kasvanut useita ammattimuusikoita. Perheyhtye on esiintynyt ahkerasti ja heille myönnettiinkin Ylöjärven kaupungin kulttuuripalkinto vuonna 2006.

Miikan rakkaita ja virkistäviä harrastuksia ovat lenkkeily sekä lintujen seuraaminen ja valokuvaaminen. Erityistä kiinnostusta on myös jousisoitinten rakentamiseen.

Topi Lehtipuu on eräs Suomen kansainvälisesti arvostetuimmista muusikoista. Hänen laaja tenoriohjelmistonsa sisältää varhaismusiikkia, Bachia, Mozartia sekä nykymusiikkia. Hän on tehnyt yhteistyötä muun muassa Ivor Boltonin, René Jacobsin, Sir John Eliot Gardinerin, Riccardo Mutin, Sir Simon Rattlen, Esa-Pekka Salosen ja Daniel Hardingin kanssa.

Viimeaikaisia laulajan uran kohokohtia ovat päärooli Mark Greyn Brysselin La Monnaie/De Munt -teatterin tilaamassa oopperassa Frankenstein sekä esiintyminen Tero Saarisen monitaiteisessa Third Practice -tuotannossa.

Muita projekteja ovat olleet noidan rooli Hannu ja Kerttu -oopperassa Melbournen sinfoniaorkesterin kanssa sekä paluu Salzburgin Mozart-viikolle. Kantaesityksiä ovat muun muassa Eötvösin Lehtipuulle säveltämä Oratorium Balbulum, joka esitettiin Salzburgin festivaaleilla Wienin filharmonikkojen kanssa Wienissä sekä Budapestissa, Kölnissä, Zürichissä ja Sydneyssä. Kantaesityksiä ovat olleet edelleen Jukka Tiensuun Mora ja Brett Deanin From Melodious Lay Zürichin Tonhalle-orkesterin kanssa.

Muita kohokohtia ovat Bachin Matteus-passion esitykset New Yorkissa ja BBC Promsissa Peter Sellarsin, Sir Simon Rattlen ja Berliinin filharmonikkojen kanssa. Lehtipuu on mukana lukuisilla levytyksillä, kuten Grammy-ehdokkaana olleella DVD:llä The Rake’s Progress ja BBC Music Magazine Award -palkitulla DVD:llä Die Meistersinger von Nürnberg. Lehtipuu esiintyy useilla Matteus-passion levytyksillä kuten Grammy-ehdokkaana ollut ja ECHO Klassik -palkittu CD.

Lehtipuu on viime aikoina saanut kiitosta myös kapellimestarina, muun muassa Johannes-passiosta englantilaisen Arcangelo-kuoron ja Suomen Barokkiorkesterin kanssa Helsingin Musiikkitalossa, sekä Mozartin Requiemista Tapiola Sinfoniettan ja Tapiolan Kamarikuoron kanssa. Hän on erityisen kiinnostunut dramatisoiduista konserteista, kuten Schubertin, Schumannin ja Bartókin lauluja Florian Boeschin kanssa, Sibeliuksen ja Straussin lauluja sekä Verdin aarioita Helena Juntusen kanssa sekä Bergin ja Zemlinskyn lauluja Sandrine Piaun kanssa. Lehtipuu on kutsuttu johtamaan jälleen muun muassa Tapiola Sinfoniettaa, Keski-Pohjanmaan kamariorkesteria ja Suomen barokkiorkesteria. Kaudella 2026–2027 hän debytoi Oulu Sinfonian kapellimestarina ja johtaa konsertteja Tapiola Sinfoniettan ja Kymi Sinfoniettan kanssa.

Taiteellisen uransa ohella Lehtipuu toimi Helsingin Juhlaviikkojen taiteellisena johtajana ja toimitusjohtajana vuosina 2015–2018 sekä Turun Musiikkijuhlien taiteellisena johtajana vuosina 2010–2015. Hän on myös kulttuurikonsultointiyritys Long Play Labin perustaja, joka on ollut mukana vuonna 2025 uuden musiikkiakatemian perustamisessa Kaakkois-Aasiaan, nuoriso-orkesterin perustamisessa Arabiemiirikuntiin. Seuraava projekti on uuden musiikkikaupungin rakentaminen Intiaan vuosina 2026–2028.

Valmistuttuaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta ja Amsterdamin konservatorion oopperaluokalta baritoni Jussi Lehtipuu on esiintynyt ympäri Eurooppaa laajalla repertuaarilla: sooloresitaaleja, oopperatuotantoja, oratorioteoksia sekä nykymusiikkia, myös yhdistellen eri taidemuotoja ja aikakausia. Vanhaa musiikkia Lehtipuu laulaa runsaasti erityisesti asuinmaassaan Alankomaissa (Nederlandse Bachvereniging, Holland Baroque, Florilegium Musicum, Dutch Baroque), mutta myös Ranskassa Les Talents Lyriques’n ja Ensemble Matheuksen solistina.

Suomessa Lehtipuu laulaa renessanssi- ja barokkimusiikkia usein Suomalaisen Barokkiorkesterin, Helsingin Barokkiorkesterin ja monen muun sekä tilapäisten festivaalikokoonpanojen että vakiintuneiden yhtyeiden solistina. Hänelle tuttuja ovat myös keskieurooppalaiset barokkiyhtyeet, viimeisimpinä belgialainen Vox Luminis ja puolalainen Wrocław Baroque Ensemble. Historiallinen esitystapa ei ole hänellä jäänyt vain barokin ajan musiikin esittämiseen. Lehtipuu on konsertoinut esittäen Haydnin, W. A. ja Fr. X. Mozartin ja Beethovenin teoksia fortepianistien Petra Somlain ja Keiko Shichijon kanssa. Lied-konserteissa Lehtipuuta on kuultu mm. Amsterdamissa, Leidenissä, Leeuwardenissa, Sastamalassa ja Uudessakaupungissa, joissa hän on edellä mainittujen säveltäjien lisäksi esittänyt Schubertin Winterreise-laulusarjaa sekä Schumannin Dichterliebeä.

Lehtipuu on vieraillut Vaasan Oopperan solistina Puccinin La Bohème -oopperan Schaunardin roolissa, mutta on sittemmin keskittynyt oopperalavoilla uusiin teoksiin. Viime vuosina hän on kantaesittänyt kamarioopperateoksia Jamie Manilta (Gulbenkian Orchestra, Lissabon),

Riikka Talvitieltä (RSO, Helsinki), Raphaël Cendolta (Silbersee, Amsterdam) ja Meriç Artaçilta (Dag in de Branding, Haag). Eri kokoonpanojen kanssa hän on myös yhdistänyt laulua, sellonsoittoa ja tanssia luodakseen uusia oopperailmaisun tapoja. Koronasulun aikana näistä projekteista inspiroituneena Lehtipuu sai rahoitusta omaa monologioopperatuotantoa varten Koneen Säätiöltä. Lisäksi vuonna 2022 Lehtipuu esitti Tanssin Talossa Helsingissä Anna Mustosen ja Marianna Henrikssonin luomaa uutta tanssia ja vanhaa musiikkia yhdistävää teosta Eros.

Vielä monitaiteisista projekteista mainittakoon Pariisissa vuonna 2023 esitetty Benjamin Abel Meirhaeghen luoma näyttämöteos A Revue. Bach-laulajana Lehtipuu on aktiivinen erityisesti Alankomaiden rikkaassa kantaattiesityskulttuurissa mukaan lukien lukuiset passiokonsertit pääsiäisin, milloin aarioiden tulkitsijana, milloin Jeesuksen roolissa. Lehtipuu on usein esiintynyt myös Suomessa, viimeksi pitkäperjantaina Bachin Johannes-passion aariasolistina, tällä kertaa Tampereella.