Ajan ääni: TampereRaw – Pathways

Säveltäjä Maija Hynninen (s. 1977) yhdistää työssään akustisia instrumentteja sekä ihmisääntä, elektroniikkaa ja monitaiteellisuutta. Hänen työtään on kuvattu ”eteeriseksi” ja ”erittäin taitavaksi”, joka rakentaa ”vahvasti yhdistävän musiikillisen kaaren” (Helsingin Sanomat), ”kiehtovaksi kokemukseksi” ja ”vahvaksi yhteydeksi luontoon” (Hufvudstadsbladet).

Hynnisen musiikkia on esitetty ja tilattu muun muassa seuraavien tahojen toimesta: Yle, Divertimento Ensemble, Ensemble Mise-En, Helsingin kamarikuoro, Avanti! kamariorkesteri, Quince Ensemble, Earplay, Left Coast Chamber Ensemble, Kyle Bruckmann, Susanne Kujala, Mirka Malmi, Camilla Hoitenga, Eija Kankaanranta, Anni Haapaniemi ja Heather Roche. Hänen teoksiaan on esitetty lukuisilla festivaaleilla Suomessa ja ulkomailla, kuten Musica nova Helsinki, Tampere Biennale, Nordic Music Days, EXPO Milan 2015, San Francisco Tape Music Festival, Mise-En Music Festival, NYCEMF, ECCO, Acanthes Festival ja ISCM.

Hynnisellä on musiikin sävellyksen tohtorintutkinto UC Berkeleystä, missä hän opiskeli Franck Bedrossianin, Carmine Cellan, Edmund Campionin, Cindy Coxin, Myra Melfordin ja Ken Uenon johdolla. Aiemmin hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa Paavo Heinisen ohjauksessa työskennellen samalla viuludiplomin parissa Norjan musiikkiakatemiassa. Hän on täydentänyt opintojaan elektroniikan alalla IRCAMissa.

Hynninen on saanut UC Berkeleyn myöntämän Eisner-palkinnon luovien taiteiden korkeimmasta saavutuksesta sekä Nicola de Lorenzo -palkinnon musiikin sävellyksestä. Vuonna 2021 hän voitti UC Berkeleyn myöntämän George Ladd Prix de Paris -palkinnon yhden vuoden residenssiin Pariisissa. Hän on saanut lukuisia taiteilija-apurahoja Taiteen edistämiskeskukselta ja Suomen Kulttuurirahastolta.

Maija Wesslund syntyi porvoolaiseen muusikkoperheeseen ja jo pian hän aloittikin viulunsoiton Porvoonseudun musiikkiopistossa. Opinnot jatkuivat teini-iän kynnyksellä Itä-Helsingin musiikkiopistossa ja joulukuussa 2020 hän valmistui musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta Jaakko Ilveksen oppilaana.

Maija on toiminut vuodesta 2022 Oulu Sinfonian toisen viulun äänenjohtajana. Kesäisin hänet voi bongata Savonlinnan oopperajuhlien orkesterimontusta!

Erilaiset kokoonpanot soolosoittamisesta ja intiimeistä kamarikokoonpanoista aina suuriin sinfonioihin ja oopperoihin kiehtovat Maijaa.

Kaiken musisoinnin ohessa Maija sienestää, laittaa ruokaa, ui avannossa ja kesäisin nukkuu yönsä mieluiten riippumatossa.

Pianisti Anna Kuvaja tunnetaan monipuolisena taiteilijana niin solistina, kamarimuusikkona kuin orkesterisoittajanakin. Hän on myös aktiivinen fortepianisti. Toisaalta häntä voi kuulla myös suvereenina nykymusiikin tulkkina – hän on esiintynyt mm. Avanti!:n, Radion sinfoniaorkesterin ja Uusinta-ensemblen riveissä. Kuvaja on konsertoinut sekä Suomessa että ulkomailla, tehnyt useita kantanauhoja YLE:lle ja esiintynyt monilla mielenkiintoisilla festivaaleilla, kuten Mäntän musiikkijuhlat, Crusell-viikko, Vantaan BRQ-festivaali, Musiikin aika -festivaali ja Hiljaisuus-festivaali.

Kuvaja toimii konsertoimisen ohella taideopettajana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän aloitti pianonsoitonopintonsa Kuhmossa ja siirtyi 16-vuotiaana Espoon musiikkiopistoon Katarina Nummi-Kuisman oppilaaksi. Sen jälkeen seurasivat ammattiopinnot Sibelius-Akatemiassa, jossa hänen opettajiaan olivat Tuija Hakkila ja Liisa Pohjola. Opintoja syvensivät myös useat mestarikurssit, vaihto-opiskelu Pariisin konservatoriossa Henri Bardan johdolla sekä työharjoittelu Zürichin oopperan orkesteriakatemiassa v. 2005–2007. Kuvaja piti ensikonserttinsa erinomaisin arvosteluin vuonna 2008 Helsingissä.

Anna Kuvaja on julkaissut kolme levyä (Alba Records). Soololevy Fluvial sai mm. viisi tähteä BBC Music Magazine -lehdessä, jossa sitä ylistettiin: ”Häikäisevä ensilevy… voimakasta Schubertia.” Toinen levy Soiréestücke yhdessä klarinetisti Lauri Sallisen kanssa julkaistiin keväällä 2022, ja se sai niin ikään erinomaiset arvostelut BBC Music Magazine -lehdessä. Sitä on kuvailtu mm. YLE:n Uusissa levyissä näin: ”…syntyikin tavallista levollisempi, kuuntelevampi ja koskettavampi tulkinta”. Kolmas levy York Bowen & Rebecca Clarke Sonatas for viola and piano (2024) on vastikään saanut erinomaisia arvosteluja Suomessa. ”Eloisassa kappaleessa piano osoittautuu kypsänhunajaisen alttoviulun tasaveroiseksi kumppaniksi Hohdin ja Kuvajan vastatessa yhteispelin vaateeseen komeasti. Tällaisia löytöjä toivoo lisää. (KSML)”. Anna Kuvaja soittaa Grammy-palkitulla levyllä: Saariaho / Reconnaissance (2023), joka sai myös Suomessa Emma-palkinnon.

Mikko Raasakka on Helsingissä asuva klarinetisti. Hän on opiskellut klarinetinsoittoa Besançonin konservatoriossa (Ranska) ja Sibelius-Akatemiassa. Mikko valmistui vuonna 2005 Sibelius-Akatemiasta Musiikin tohtoriksi aiheenaan aikamme suomalainen klarinettimusiikki.

Mikko toimii monipuolisesti orkesteri- ja kamarimuusikkona, solistina, improvisoijana ja kirjoittajana, mutta parhaiten hänet tunnetaan aikamme musiikin esittäjänä. Hän on kantaesittänyt kymmeniä klarinettiteoksia, joukossa viisi konserttoa klarinetille ja kaksi bassoklarinetille. Elektroakustiseen musiikkiin keskittyvän defunensemblen jäsenenä hän konsertoi säännöllisesti eurooppalaisilla uuden musiikin festivaaleilla.

Mikko on levyttänyt paljon suomalaista musiikkia eri levymerkeille ja tehnyt äänityksiä Yleisradiolle. Orkesterisolistina Mikko on soittanut mm. Osmo Vänskän johtaman Sinfonia Lahden kanssa ja soolo- ja kamarimusiikkiesiintymisiä hänellä on ollut yli kahdessakymmenessä maassa neljällä mantereella.

Mikko on kirjoittanut klarinetin uusia soittotekniikoita käsittelevät kirjat Aapelin uudet soitteet (2005), Exploring the clarinet (2010) ja Klarinetin tutkimusmatka (2022) ja toimittanut nuottikokoelman Suomalainen klarinettikokoelma 1900–60.

Kapellimestari Maria Itkonen on johtanut useita merkittäviä orkestereita kuten Helsingin Kaupunginorkesteri, Tukholman Kuninkaallinen Filharmonia, Malmön Sinfoniaorkesteri, Tampere Filharmonia ja Göttingenin Sinfoniaorkesteri. Itkonen debytoi kaudella 2024-2025 mm. Espanjassa Sevillan Oopperatalo Teatro de la Maestranzassa, Odensen Sinfoniaorkesterissa Tanskassa ja Helsingborgin Sinfoniaorkesterissa Ruotsissa.

Maria Itkonen on opiskellut orkesterinjohtoa professori Jorma Panulan johdolla Panula-Akatemiassa sekä Tukholman Kuninkaallisen Musiikkikorkeakoulun kapellimestariluokalla. Hän on osallistunut mestarikursseille mm. Lontoon Royal Opera Housessa ja Jukka-Pekka Sarasteen perustamassa Lead-akatemiassa.

Ennen kapellimestarin korokkeelle siirtymistään Itkonen on työskennellyt konserttimestarina mm. seuraavissa orkestereissa: WDR Sinfonieorchester Köln, Luzerner Sinfonieorchester, Tampere Filharmonia ja Turku Filharmonia. Hän on opiskellut viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa, Wienin Musiikkikorkeakoulussa ja Amsterdamin Konservatoriossa.

Eero Tiittula syntyi perheensä keskimmäiseksi Vantaalla Kaivokselassa. Hän muutti sattumalta samaan taloyhtiöön jälleen 32 vuotta myöhemmin ennen keskimmäisen lapsensa syntymää. Jossain välissä hän opiskeli lavastusta Arabiassa, maalausta Skotlannissa sekä kuvanveistoa eräällä rantatiellä valtavan hiilikinoksen vieressä. Tiittula oli patsas Pariisissa ja koti-isä San Franciscossa. Tiittula on buddhalainen.

Tiittulan työt yhdistävät usein elementtejä eri taiteen alueilta: maalausta, kuvanveistoa, tilataidetta, performanssia ja yhteisötaidetta. Käsitteellisten lähtökohtien ohella hänen töilleen on keskeistä käsityöläisyys ja huolellinen materiaalien toteutus. Tiittulaa edustaa Kulkugalleria.

Viulisti Anna Angervo on opiskellut Länsi-Helsingin musiikkiopistossa sekä Hochschule der Künste Berlinissä (nyk. Universität der Künste Berlin). Hän on toiminut Kamariorkesteri Avantin muusikkona vuodesta 1992 ja kuuluu myös orkesterin hallitukseen. Ammattiuransa orkesterimuusikkona Angervo aloitti Radion sinfoniaorkesterissa vuonna 1997 ja siirtyi Tampere Filharmonian vakituiseksi jäseneksi vuonna 1998.

Angervo on TampereRaw’n perustajajäsen, taiteellinen johtaja ja toiminnanjohtaja. Yhtyeen kautta hän on tilannut ja kantaesittänyt lukuisia suomalaisten nykysäveltäjien teoksia. Hän täydentää osaamistaan Vaasan yliopiston hallintotieteiden ja julkisoikeuden maisteriohjelmassa, tavoitteenaan edistää kulttuuria, taidetta ja uutta musiikkia myös hallinnon ja yhteiskunnan näkökulmista.

Opintojen ohessa Angervo on tehnyt pitkiä viransijaisuuksia Keskipohjanmaan Kamariorkesterissa ja Tapiola Sinfoniettassa. Ajan ääni -konserttisarjan suunnittelu yhdessä Tampere-talon tuottajatiimin kanssa merkitsee hänelle pitkäaikaisen unelman toteutumista.

Huilisti Marianne Järvinen on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 2015, opettajinaan muun muassa Hanna Juutilainen, Petri Alanko ja Mikael Helasvuo. Hän on täydentänyt opintojaan mestarikursseilla nimekkäiden huilistien, kuten Emily Beynonin, Kersten McCallin, Andrea Lieberknechtin ja Michael Faustin johdolla.

Järvinen toimii tällä hetkellä Lappeenrannan kaupunginorkesterin (LKO) vuorottelevana äänenjohtajana ja pikkolistina, missä hän on työskennellyt vuodesta 2018 alkaen. Lisäksi hän on työskennellyt orkesterimuusikkona muun muassa Tampere Filharmoniassa ja Jyväskylä Sinfoniassa.

Solistina Järvinen on esiintynyt kolmesti Lappeenrannan kaupunginorkesterin kanssa vuosina 2021–2025. Radion sinfoniaorkesterin nuorten solistien konsertissa Järvinen soitti kahdesti vuonna 2004. Vuonna 2021 hän järjesti Tampereella oman konsertin ”Ranskan lumoa” pianisti Anni Collanin kanssa.

Järvistä kiehtoo huilussa erityisesti sen vahva solistinen identiteetti – kyky nousta orkesterin soinnin keskeltä omaksi äänekseen ja samalla keskustella herkästi jousiston kanssa. Ihastus nykymusiikkiin ja huilun loputtomiin sointimahdollisuuksiin on kulkenut Järvisen mukana opintojen alusta asti. Järvinen on kantaesittänyt muun muassa Maija Hynnisen, Kalevi Ahon, Olli Kortekankaan, Cecilia Damströmin ja Osmo Tapio Räihälän teoksia.

Huilunsoiton opettajana hän on toiminut Tampereen konservatoriossa, Pirkan opistossa sekä Tampereen ammattikorkeakoulun Orkesteriakatemiassa.

Vuonna 2001 perustettu TampereRaw on erikoistunut yli kaksikymmenvuotisen uransa aikana erityisesti uuteen kotimaiseen konserttimusiikkiin. Yhtye on tehnyt laajaa yhteistyötä maamme eturivin nykysäveltäjien kanssa, ja näkee keskeisiin tehtäviinsä kuuluvan myös uusien, tuoreiden säveltäjälupausten esiin nostamisen ja nuoren monipuolisen muusikkosukupolven kasvattamisen.

TampereRaw tekee säännöllisesti sävellystilauksia ja kantaesittää sille omistettuja teoksia konserteissaan. Myös poikkitaiteellinen yhteistyö muiden taiteenalojen kanssa on aina kuulunut tiiviisti yhtyeen työskentelyyn. TampereRaw ei epäröi tarttua yhteiskunnallisesti haastaviin aiheisiin ja on aina valmis kokeilemaan uusia toimintatapoja. Työstään uuden suomalaisen konserttimusiikin hyväksi yhtyeelle myönnettiin vuonna 2021 Madetoja-säätiön tunnustuspalkinto.