Kokkonen: Viimeiset kiusaukset

Esitys kestää 2 tuntia 40 minuuttia sisältäen yhden väliajan.

Oopperan esityskieli on suomi. Teos tekstitetään suomeksi ja englanniksi.

Esityksen aikana kuvaaminen ja tallentaminen on kielletty.

Sävellys Joonas Kokkonen
Libretto Lauri Kokkonen

Musiikinjohto Ville Matvejeff
Ohjaus Mikko Kouki
Lavastus Teemu Loikas
Pukusuunnittelu Tiina Valkama
Valosuunnittelu Janne Teivainen
Koreografia Jouni Prittinen

Tampere Filharmonia
Tampereen Oopperan kuoro
Kuorokapellimestari Heikki Liimola

Mika Kares – Paavo Ruotsalainen, suomalainen talonpoika ja uskonnollisen herätysliikkeen johtaja
Silja Aalto – Riitta, hänen ensimmäinen vaimonsa
Johan Krogius – Juhana, heidän poikansa
Petri Lindroos – Jaakko Högman, seppä, Paavon uskonnollinen opastaja
Tuomas Miettola – 1. mies
Elli Vallinoja – 2. nainen
Laura Malmivaara – Anna Loviisa, Paavon toinen vaimo (puherooli)

Loput esiintyjät julkaistaan myöhemmin.

Säveltäjä Joonas Kokkosen (1921–1996) ooppera Viimeiset kiusaukset (1975) on yksi kaikkien aikojen menestyksekkäimmistä ja suosituimmista suomalaisista oopperoista. Tampereen Ooppera ja Savonlinnan Oopperajuhlat yhdistävät voimansa ensimmäistä kertaa teoksen 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Viimeiset kiusaukset esitetään Tampereella kuusi kertaa maaliskuussa 2025 ja Savonlinnassa neljä kertaa heinäkuussa 2025.

Oopperan ohjaa teatterinjohtaja, ohjaaja, näyttelijä ja käsikirjoittaja Mikko Kouki, jolle Viimeiset kiusaukset on uran toinen oopperaohjaus. Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja Ville Matvejeff toimii kapellimestarina kummallakin esitysperiodilla. Tampere-talossa Matvejeffin tahtipuikkoa seuraa Tampere Filharmonia ja Olavinlinnassa Savonlinnan Oopperajuhlaorkesteri.

Myös kuorot ovat kummallakin esitysperiodilla järjestävän tahon omat: Tampereella laulaa Tampereen Oopperan kuoro johtajanaan Heikki Liimola ja Savonlinnassa Oopperajuhlakuoro johtajanaan Jan Schweiger. Oopperan lavastuksen suunnittelee Teemu Loikas, puvut Tiina Valkama ja valaistuksen Janne Teivainen. Koreografina toimii Jouni Prittinen.

Tuleva yhteistyö tarjoaa kahdelle keskeiselle kotimaiselle oopperatoimijalle mahdollisuuden luoda jotain uutta. Voimme kaikki oppia toinen toistemme hyviä käytäntöjä ja tapoja tehdä oopperaa. Erityisen innoissani olen, että pääsemme esittämään yhdessä juuri tämän oopperan ja vielä teoksen juhlavuonna. Joonas Kokkonen oli sodanjälkeisen Suomen suurimpia säveltäjiä, ja hänen musiikkinsa puhuttelee niin yleisöä kuin meitä tekijöitä.

Ville Matvejeff, kapellimestari ja Savonlinnan Oopperajuhlien taiteellinen johtaja

Olen hyvin otettu, että minua pyydettiin ohjaamaan oopperaa Tampereelle ja Savonlinnaan. Paavo Ruotsalaisen ajatukset kuolinvuoteella, eletyn elämän tilinpäätös ja teoksen vähän unenomainen tunnelma kiehtovat ja ruokkivat mielikuvitusta. Myös oopperan suunnittelu kahteen eri lokaatioon tarjoaa ohjaajalle, ja erityisesti lavastetiimille, mieluista haastetta. Kaikki pitää ikään kuin miettiä kahteen kertaan. Esimerkiksi Tampere-talon Ison salin lava on syvä, kun taas Olavinlinnassa näyttämö on leveä ja sinne mennään aivan eri kohdasta sisään. Ohjaukseni on juhlavuoden henkeä kunnioittava mutta samalla rytminen ja jopa leikkisä.

Mikko Kouki, ohjaaja

Joonas Kokkosen ainoaksi oopperaksi jäänyt Viimeiset kiusaukset pohjautuu säveltäjän pikkuserkun Lauri Kokkosen (1918–1985) samannimiseen näytelmään vuodelta 1960. Teos kertoo tosielämän henkilöihin nojaavan tarinan 1800-luvun herännäisjohtaja ja maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalaisesta ja hänen vaimostaan Riitasta. Oopperassa Paavo Ruotsalainen makaa kuolinvuoteellaan ja elää houreissaan elämänsä ratkaisevimmat hetket uudelleen. Tutulla kansankoraalilla Paavon virrellä, jonka säveltäjä on ottanut oopperaansa, on teoksessa tärkeä merkitys.

Viimeiset kiusaukset aloitti suomalaisen oopperan uuden nousun, ja sitä pidetään yhtenä keskeisimmistä suomenkielisistä oopperoista. Suomen kansallisoopperan tuotanto vieraili 1980-luvulla ulkomailla New Yorkin Metropolitan-oopperaa myöten. Tampereen Oopperassa tämä kotimaisen oopperahistorian merkkiteos on esitetty aiemmin vuonna 2004. Tuotanto oli menestys, ja Tampereen Ooppera kutsuttiin seuraavana vuonna ulkomaanvierailulle esittämään teos Prahan Kansallisteatterissa. Savonlinnan Oopperajuhlilla Viimeisiä kiusauksia esitettiin neljänä peräkkäisenä kesänä 1977–1980 täysille katsomoille.

Uudessa juhlavuoden tuotannossa talonpoikaisen herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen (1777–1852) roolin tulkitsee basso Mika Kares, joka on yksi tämän hetken menestyneimpiä oopperalaulajia maailmalla. Kares laulaa vaativan roolin urallaan toista kertaa. Ensiesiintyminen tapahtui Jyväskylän Oopperassa alkuvuodesta 2022, mutta koronapandemian vuoksi Kares ehti esittää roolin vain yhdessä näytöksessä. Tulevassa teoksessa laulaja saa odotetun revanssin. 

Paavo Ruotsalainen on jokaisen basson unelmarooli. Alun perin Martti Talvelalle sävelletty hahmo on haastava niin musiikillisesti kuin tulkinnallisesti. Erityisen hienoa tästä tekee sen, että pääsen palaamaan Paavon saappaisiin teoksen juhlavuonna. Olen tutkinut Paavoa historiallisesta näkökulmasta, lukenut hänestä kirjoitettuja teoksia ja aikalaiskirjallisuutta. Hän oli ristiriitainen persoona, joka joutui elämässään kohtaamaan suuria kipukohtia ja menetyksiä. Hän matkusti elämänsä aikana tuhansia kilometrejä etsien elämän absoluuttista totuutta. Ympäri maailmaa reissaavana taiteilijana pystyn hyvin samaistumaan tähän oman polun etsimiseen.

Mika Kares, basso

Paavo Ruotsalaisen ensimmäisen vaimon Riitan roolissa debytoi sopraano Silja Aalto, jonka lyyrisdramaattinen ja lämmin sointi on hurmannut yleisöjä laajalti niin kotimaassa kuin ulkomailla. Aalto on tuttu vierailija muiden muassa Suomen ja Viron kansallisoopperoissa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja useilla festivaaleilla. Viimeiset kiusaukset -teoksessa Aalto on aiemmin laulanut 1. naisen roolin Jyväskylän Oopperassa.

Riitan rooli on äärimmäisen mielenkiintoinen ja moniulotteinen. Näen Riitan suomalaisen naisen kuvana. Hän on periksiantamaton, sitkeä, tarvittaessa kipakka, mutta kuitenkin äidillinen, rakastava, ja lempeä. Perheen ja kaiken tärkeän kokoava voima sekä eräänlainen vastavoima Paavolle. Riitta mahdollisti miehensä saarnamatkat; hoiti kodin, pellot ja lapset, jotta mies sai toteuttaa kutsumustaan. Kaiken kurjuuden ja vastoinkäymistenkään keskellä hän ei luovuttanut.

Silja Aalto, sopraano

Viimeiset kiusaukset on musiikillinen mestariteos ja Riitan kuolema yksi oopperataiteen kauneimmin sävelletyistä kohtauksista. Kokkosen musiikin sointikudos nostaa väistämättä kyyneleet silmiin.

Silja Aalto, sopraano

Joonas Kokkonen kirjoitti puheroolin Paavo Ruotsalaisen toiselle vaimolle Anna Loviisalle. Juhlavuoden tuotannossa roolin tulkitsee näyttelijä, laulaja, kirjailija ja valokuvaaja Laura Malmivaara, jolle astuminen maallikkosaarnaajan vaimon mielenmaisemaan on samalla paluu omille sukujuurille.

Itsekin teologiaa opiskellut Malmivaara kuuluu tunnettuun körttiläiseen pappissukuun, jonka jäseniä ovat Paavo Ruotsalaisen aikalainen ja ystävä pastori Nils Gustav Malmberg (1807–1858) sekä herännäisyyden johtohahmo ja uudistaja kirkkoherra Wilhelmi Malmivaara (1854–1922). Sukututkimuksesta kiinnostunut taiteilija odottaa innolla heittäytymistä herännäisyyden historiasta ammentavaan draamaan sekä ensi kertaa urallaan oopperan traditioon.

Paavo Ruotsalainen ja sukuni suurmiehet ovat minulle tuttuja ja läheisiä. Olen viettänyt aikaa Paavon kotipaikalla Aholansaaressa ja lukenut paljon hänen elämästään. Lapsuudenkodissani kuunneltiin ahkerasti Savonlinnan Oopperajuhlien ja Martti Talvelan alkuperäistä vinyylitallennetta 1970-luvulta. Kun sain pyynnön lähteä mukaan tähän tuotantoon, minun ei todellakaan tarvinnut miettiä kahdesti.

Laura Malmivaara, näyttelijä

Malmivaara on työskennellyt ohjaaja Mikko Koukin kanssa aiemmin valkokankaalla, mutta nyt kaksikko kohtaa ensimmäistä kertaa näyttämötaiteen parissa.

Olen iloinen ja otettu siitä, että pääsen aloittamaan oman oopperamatkani juuri Viimeisistä kiusauksista ja taitavan Mikko Koukin ohjauksessa. Minua kiehtoo erityisesti se, kuinka Paavon ja tämän läheisten tarina näyttäytyy aikojen läpi. Olen varma, että kun Paavon virsi alkaa soida lavalla, musiikin yhdistävän voiman tuntee luissa ja ytimissä asti.

Laura Malmivaara, näyttelijä