Tampere-talon katolla mehiläiset viihtyvät – hunajatuotanto huippuluokkaa
Ympäristövastuu koostuu monesta teosta, isosta ja pienestä. Tampere-talolla on pitkä historia erilaisia hyviä ympäristötekoja, joista yksi pörisee ja pölyttää.
Mehiläisten ja muiden pölyttäjien tiedetään olevan tärkeitä sekä luonnon monimuotoisuuden että maailman ruoantuotannon kannalta. Noin 75 % maapallon viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä satojen varmistamiseksi.
Tampere-talo perusti talon kattopuutarhan oheen oman mehiläistarhan vuonna 2018, ja jo ensimmäisenä kesänä noin 100 000 mehiläistä tuotti upeat 104,7 kiloa hunajaa.
Pesien määrää on sittemmin lisätty, joten esimerkiksi viime kesänä katolla surisi noin 200 000 mehiläistä ja hunajaa syntyi yli 130 kiloa. Tampere-talon keittiöpäällikkö Juhana Paturi kertoo suorastaan hurahtaneensa mehiläisiin ja hunaja-asioihin vuosien aikana.
”Mehiläiset ja niiden tarkkaan järjestäytynyt yhteiskuntansa ovat todella kiinnostavia. Ja hunaja tuotteena inspiroi kehittämään yhä uusia tapoja hyödyntää sen makua eri ruoissa ja myytävissä tuotteissa.”
Oman hunajan käyttöä kehitetään jatkuvasti
Viiden vuoden aikana Tampere-talo on hyödyntänyt omaa hunajaansa monin tavoin. Heti 2018 Paturi kehitti kattomehiläisten hunajasta oman oluen, sitten luotiin yhä myynnissä oleva Tampere-talon nimikkoleivos – kattohunajalla maustettu karpaloleivos. Tampere-talon Shopin puolelle tuli myyntiin hunajapurkkien lisäksi hunajahuulirasvaa.
”Väliaikatarjoilussa asiakas voi valita teensä oheen mehiläiskennon, nyt myyntiin on tulossa myös mehiläisvahakynttilöitä. Ja kehitimme hunajaisen myslipatukan, jonka Linkosuo meille valmistaa”, Paturi listaa.
Tampere-talon ravintoloissa omaa hunajaa käytetään sokerin lisäksi tai sen tilalla monin tavoin, esimerkiksi uunijuureksiin hunaja tuo loistavan maun. Paturin mukaan asiakkaat aina hämmästyvät ja ilahtuvat kuullessaan, mistä hunaja on peräisin. Lisäksi hunajan makua kehutaan – se on niin sanottua lehmushunajaa.
Katolla mehiläisillä on hyvät oltavat
”Hunajan maussa on kyse kokonaisuudesta, ja Tampere-talon mehiläiset keräävät mettä monista kasveista, onhan lähellä Sorsapuisto ja Kalevankangas. Mutta se on totta, että lehmukset tuovat erityisen, mintunmakuisen vivahteen, joka hallitsee hunajan makua”, vahvistaa mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa, jonka yritys Korpikuusikon Hunaja huolehtii Tampere-talon mehiläispesistä ja purkittaa hunajan.
Aittamaalle Tampere-talon mehiläispesät ovat erityisen lähellä sydäntä, sillä se oli yrityksen ensimmäinen kaupunkipesäkokeilu.
”Moni epäili, miten mehiläiset pärjäävät kaupungissa mutta olen nähnyt sen omin silmin: ne pärjäävät erinomaisesti. Hyvinvoinnista kertoo muun muassa erinomainen hunajatuotanto. Tampere-talon pesät tuottavat joka vuosi hunajaa yli keskiarvon”, Aittamaa kertoo.
”Katolla on pesille sopivasti tuulensuojaa, ja musta bitumi lämmittää. Siellä on hyvät oltavat.”
Mehiläiset keskittyvät pesästä huolehtimiseen
Kun pesät perustettiin, joku saattoi säikähtää, että nyt pistävät hyönteiset häiritsevät Sorsapuistossa kävijöitä. Aittamaa tietää, että moni sekoittaa mehiläisen ärhäkämpään serkkuunsa ampiaiseen, ja on tottunut selittämään eroavaisuuksia.
”Mehiläisten elämän tarkoitus on pitää huolta pesästä ja kuningattaresta, eikä kuningatar koskaan jätä pesää. Ampiaiset puolestaan sekoavat loppukesästä, kun ne menettävät kuningattaren, ja silloin ne saattavat pistää ihmisiäkin.”
Toisaalta pölyttäjäkadosta on puhuttu viime vuosina aktiivisesti mediassa, joten moni nimenomaan toivottaa mehiläispesät tervetulleiksi Tampereen keskustaan.
”Yksi mehiläispesä pölyttää pari miljoonaa kukkaa päivässä. Se on hieno ekoteko!”
Ympäristötekoja Tampere-talon katolla
Tampere-talon ympäristövastuu näkyy katolla mehiläispesien lisäksi muutenkin. Katolla on kolme aurinkoenergiavoimalaa, joiden tuottama energia kattaa koko talon yhden kuukauden kulutuksen – loput saadaan Tammerkoskesta. Katolla on myös yli 7 000 m2 ilmaa puhdistavia kattokermejä, jotka kompensoivat yli 730 000 kilometriä autolla ajoa vuodessa. Omasta kattopuutarhasta puolestaan saadaan Tampere-talon ravintoloihin todellista lähiruokaa.
Teksti Sinikka Tierna
Kuvat Tampere-talo
