Tampere-talon toiminta ja avustukset

Tampere-talo on Tampereen kaupungin omistama osakeyhtiö. Saamme toimintamme tueksi julkista avustusta Tampereen kaupungilta. Viimeaikaisen uutisoinnin ja mahdollisen uuden toimintaympäristön edessä haluamme avoimesti kertoa yhtiön asioista, jotka saattavat herättää kysymyksiä.

Mitä avustuksia Tampere-talo Oy saa toimintaansa Tampereen kaupungilta ja miten ne kohdentuvat?

Tampere-talo Oy saa Tampereen kaupungilta kahdenlaista avustusta: vuokra-avustusta ja toiminta-avustusta.

Toiminta-avustus

Tampere-talon saama toiminta-avustus vuodelle 2023 on 765 000 euroa. Se kohdistuu taidetoimintaan, lasten tapahtumiin ja maksuttomiin tapahtumiin (esim. Tampere Filharmonian Puistokonsertti), joita tuetaan kaikkialla maailmassa, myös Tampereella ja muualla Suomessa.

Lisäksi vuosittainen Tampereen Oopperan tuotanto saa omaa toiminta-avustustaan 194 000 euroa. Tänä vuonna Tampereen Ooppera ei saanut toiminta-avustusta, koska tuotanto siirrettiin koronasta johtuen vuonna 2021, eikä aiemmin myönnettyä avustusta peritty takaisin.

Vuokra-avustus

Tampere-talon saama vuokra-avustus vuodelle 2023 on 6,2 miljoonaa euroa. Tampere-talon saama rahallinen vuokra-avustus kohdistuu kokonaan kiinteistövuokraan. Vuoden 2023 Tampere-talon kiinteistön vuokra on 6,2 miljoonaa euroa.

Yhtiö maksaa itse kaikki kiinteistön käyttömenot (mm. lämpö, vesi, sähkö, jäähdytys, siivous) sekä vastaa huollosta ja pienkorjauksista. Vuositasolla näihin kuluu 1,1–1,3 miljoonaa euroa vuoden mukaan.

Onko Tampere-talon vuokra kohtuullinen ja linjassa muiden tapahtuma-alan toimijoiden maksaman vuokran kanssa?

Helsingin ydinkeskustassa on tapahtuma-alan toimijoita, jotka maksavat samankokoisista kiinteistöistä huomattavasti vähemmän vuokraa. Tämä vuokranalennus perustuu Helsingin kaupungin kulttuurilautakunnan päätökseen, jonka mukaan kulttuurihistoriallisilta kiinteistöiltä voidaan periä 0–3 % pääomavuokraa. Tampere-talon saama rahallinen vuokra-avustus kohdistuu kokonaan kiinteistövuokraan, joka on siis merkittävästi kilpailijoitamme suurempi.

Mediassa Tampere-talon vuokran suuruutta on verrattu keskusta-alueen toimistovuokriin. Tämä vertailu on kestämätön, koska Tampere-talo ei ole toimistotilaa vaan erikseen suunniteltua kokous-, kongressi- ja konserttitilaa, josta vain yksi kolmasosa on kaupallisessa käytössä.

Onko Tampere-talo Oy toiminut taloudellisessa toiminnassaan oikein?

Hankintalakimiesten ja veroasiantuntijoiden mukaan Tampere-talo Oy on toiminut kaikessa taloudellisessa toiminnassaan oikein eikä ole käyttänyt veronmaksajien rahoja väärin. Vuoden 2021 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen takia olemme tehneet Tampereen kaupungin kanssa tiivistä yhteistyötä mahdollisten epäselvyyksien ratkomisessa. Tässä selvitystyössä on ollut mukana asiantuntijoita tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalvelu KPMG:stä, tilintarkastusyhteisöstämme sekä verottajalta.

Miten tehokasta Tampere-talo Oy:n toiminta on julkisen rahoituksen osalta?

Tampere-talo Oy on poikkeuksellisen tehokas julkisen rahan käyttäjä tuottaessaan todella pienellä julkisella avustuksella korkealaatuista taide- ja kulttuuritoimintaa.

Tämä tehokkuus on perustunut Tampere-talo Oy:n perustamisesta lähtien toiminnassa olleelle ajatukselle siitä, että yhtiömme kannattavat toiminnot rahoittavat kannattamatonta, yleishyödyllistä taidetoimintaa. Samalla mallilla toimii lukuisia kongressi- ja konserttitaloja sekä yhtiöitä ympäri Euroopan. Tämä julkisen rahoituksen ja kannattavien toimintojen kautta rahoitettu taidetoiminnan rahoituksen mekanismi on asiantuntijoiden mukaan mahdollinen myös tulevaisuudessa.

Miten Tampere-talo Oy:n toimiala on määritelty yhtiöjärjestyksessä?

Yhtiön toimialana on hallita ja operoida vuokrasopimuksen nojalla tonttia nro 2-316- XVII Tampere ja sillä olevaa Tampere-taloa ja näyttelyrakennusta tai muuta vastaavaan toimintaan tarkoitettua rakennusta, vuokrata ko. rakennusten tiloja, vuokrata tontilla olevien rakennusten tiloja konsertti- ja muuta musiikkitoimintaa, kongressi- ja muuta kokoustoimintaa samoin kuin tiloihin sopivia juhlatilaisuuksia ja näyttelyjä varten, avustaa rakennuksissa pidettävien tilaisuuksien järjestämistä henkilökuntapalveluin ja rakennuksissa olevilla teknisillä ja muilla laitteistoilla, vuokrata talon teknistä laitteistoa, kalusteita ja henkilökuntapalveluja talon ulkopuolisiin tilaisuuksiin, harjoittaa ohjelma-, ravintola- ja myymälätoimintaa. Yhtiö voi tuottaa tapahtumaliiketoiminnan ja elämysteollisuuden sisältöjä itse sekä kumppaneiden toimesta.

Voiko Tampere-talo Oy harjoittaa ohjelma-/promootiotoimintaa Tampere-talon ulkopuolella?

Kyllä voi. Yhtiöjärjestyksessä ohjelmatoimintaa ei ole sidottu ainoastaan Tampere-talon kiinteistöön. Yhtiöjärjestyksessä ohjelmatoiminta on ollut osana yrityksen perustamisesta asti. Ohjelmatoiminta on pitänyt sisällään Tampere-talon toiminnan käynnistämisestä alkaen myös lipunmyyntiriskiin perustuvaa ohjelmatoimintaa, sisältäen kansainvälisiä esiintyjiä sekä kotimaisten esiintyjien vierailuja.

Miksi Tampere-talo Oy on lähtenyt laajentamaan liiketoimintaansa Tampere-talon seinien ulkopuolelle?

Tampere-talo Oy:n saama kaupungin avustus on vuosi vuodelta pienentynyt ja haluamme turvata muun muassa yhtiön harjoittaman taidetoiminnan. Toimintaympäristön muuttuessa yhtiö on halunnut varautua ja lähtenyt hakemaan kasvua ja uutta, kannattavaa liiketoimintaa myös Tampere-talon ulkopuolelta.

Onko Tampere-talo Oy alkanut viime vuosina tuottamaan enemmän populaarikulttuurin ohjelmistoa?

Populaarikulttuurin ohjelmisto on ollut osa Tampere-talon ohjelmistoa jo sen perustamisesta alkaen. Tampere-talossa on nähty vuosien aikana merkittäviä ulkomaisia populaarikulttuurin artisteja, kuten Paul Anka, Patti Smith, Angélique Kidjo, Kris Kristoffersson, Eva Dahlgren, Jeff Beck, B. B. King, sekä kotimaisia eturivin artisteja, kuten Paula Vesala, Ismo Alanko, Leif Wager, Paula Koivuniemi, Hector, Irina Björklund ja Samuli Putro. Ohjelmatoiminta on pitänyt sisällään Tampere-talon toiminnan käynnistämisestä alkaen lipunmyyntiriskiin perustuvaa ohjelmatoimintaa, sisältäen kansainvälisiä populaari- ja taidemusiikin esiintyjiä sekä kotimaisten esiintyjien vierailuja.

Tampere-talossa on ympärivuotisessa käytössä useita konsertti- ja tapahtumasaleja aina 235 istumapaikasta 1 900 istumapaikkaan. Kaupungissa ei ole muita samalla istumakapasiteetilla, teknisellä varustelulla ja akustiikalla varustettuja konsertti- ja esiintymistiloja. Ensisijaisten esiintymistilojen lisäksi mainittakoon muut välttämättömät oheistilat artistilämpiöistä suurten esiintyvien ryhmien pukuhuoneisiin ja yleisötyölle, esim. konserttien maksuttomaan oheistoimintaan liittyen, sopivat aulatilat ja luentosalit. Tampere-talon tiloissa voidaan toteuttaa monia sellaisia populaari- ja taidemusiikin vierailuja, joita muualla Pirkanmaan alueella ei voitaisi tehdä.

Uusi Nokia Arena on tuonut mahdollisuuden tuottaa esimerkiksi vuosia talossa järjestetty Iskelmä Gaala yhä laajemmalle yleisölle ja vastata kasvaneeseen kysyntään. Tampere-talo palvelee myös Pirkanmaan ulkopuolisia yleisöjä kaikessa toiminnassaan.

Voiko Tampere-talo Oy jatkaa toimintaansa näin vai tuleeko yhtiömallin muuttua?

Lakimuutoksen pohjalta Tampere-talo Oy on vuoden 2023 alusta lähtien eriyttänyt tilinpäätöksessään selkeästi yleishyödyllisen taidetoiminnan ja markkinaehtoiset liiketoiminnot. Asiantuntijoiden mukaan Tampere-talo voi jatkaa toimimista yhden yhtiön sisällä, mutta olemme jo aiemminkin keskustelleet siitä, onko median ja suuren yleisön silmissä selkeämpää eriyttää markkinaehtoinen sekä julkisesti tuettu toimintamme eri yhtiöihin.

Mahdollisia tulevaisuuden toimintamalleja selvitetään jatkuvasti, viimeksi Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston kokouksessa 21.2.2023. Näistä ei ole tehty vielä päätöksiä, sillä mahdolliset muutokset edellyttävät huolellista esiselvitystä ja valmistelua erityisesti henkilöstömme näkökulmasta.

Onko Tampere-talo viemässä Lumikuningatarta maailmalle veronmaksajien rahoilla?

Tampere-talo ei ole missään vaiheessa suunnitellut tai edes harkinnut lähtevänsä promoottoriksi eli myymään tapahtumaa suoraan kuluttajille kansainvälisessä markkinassa. Jos Lumikuningatar kansainvälistyy, tapahtuu se kansainvälisten kumppaneiden sekä muiden mahdollisten yhtiöiden riskillä.

Jatkamme asian edistämistä, sillä suomalainen kulttuuri ja osaaminen ansaitsee ja tarvitsee näkyvyyttä ja mahdollisuuden myös kansainvälisillä markkinoilla, nyt ja tulevaisuudessa.

Minkä verran julkista rahoitusta Lumikuningatar on saanut?

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapu 150 000 euroa
Tampereen kaupunki, suurtuotantoavustus 150 000 euroa
Svenska Kulturfonden 150 000 euroa
Suomen Kulttuurirahasto, Pirkanmaan rahasto 15 000 euroa

Julkista ja säätiöiden rahoitusta oli n. 2,5 miljoonan euron hankkeessa toisin sanoen yhteensä 465 000 euroa. Lumikuningattaren valtiolta tai kunnalta saamaa julkista rahaa ei ole käytetty väärin. Avustusyhteisöt tekevät päätöksensä tuettavista kohteistaan itse, ja niin Tampereen kaupunki kuin muutkin suomalaiset kaupungit sekä opetusministeriö rahoittavat vastaavia taidehankkeita sekä suurtapahtumia säännöllisesti.

Mediassa on esitelty Lumikuningattaren tuottaneen tappiota sekä tuotannosta on esitetty mediassa budjettilaskelmia. Pitävätkö nämä paikkaansa?

Mediassa esitetyt luvut Lumikuningatar-tuotannon kuluista ja arvioidusta tappiosta ovat virheellisiä. Esitetyssä Lumikuningattaren kuvitteellisessa budjetissa useimmat kohdat ovat moninkertaisesti väärään suuntaan, ja siten niistä ei tulisi vetää johtopäätöksiä. Liikesalaisuuteen sekä eri toimijoiden sekä yksilöiden yksityisyyden suojaan vedoten emme voi eritellä yksittäisen tuotannon budjettia julkisesti.

Millaisia tulovaikutuksia Tampere-talon tapahtumilla on?

Konsertit ja kokoukset vetävät Tampereelle väkeä, joka myös käyttää rahaa eri palveluihin. Tampere-talo tuottaa Tampereen talousalueelle matkailu- ja tapahtumatuloa n. 50 miljoonaa euroa. Luku pohjautuu Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Synergoksen vuonna 2018 tekemään tutkimukseen ja sen pohjalta uudelleenarvioituun lukuun vuodelle 2019.

Lumikuningatar-tuotanto toi ulkopuolisen Salmi Analytics -tutkimustahon tutkimuksen mukaan Tampereen talousalueelle noin 3,4 miljoonaa euroa matkailu- ja tapahtumatuloa*. Tuotannon kutsumana Tampereelle saapui mm. The Timesin toimittaja, joka kirjoitti Tampereesta ylistävän matkailuartikkelin, jonka luki printissä ja digitaalisesti yli kaksi miljoonaa kansainvälistä lukijaa ja josta hyötyy koko Tampereen matkailuelinkeino.

(* päivitetty 03/2023 lopullista Salmi Analyticis -tutkimusraporttia vastaavaksi