Tampere-talon vastine Aamulehden uutisointiin 17.2.2023
Aamulehti käsittelee 17.2.2023 ilmestyneissä kahdessa artikkelissa Tampere-talo Oy:n yhtiöjärjestykseen, kiinteistön vuokraan sekä Lumikuningatar-jääbaletin ja muiden Tampere-talo Oy:n tuottamien tapahtumien saamiin avustuksiin liittyviä asioita. Haluamme oikaista väärät ja puutteelliset tiedot.
Hankintalakimiesten sekä veroasiantuntijoiden mukaan Tampere-talo Oy on toiminut kaikessa taloudellisessa toiminnassaan oikein eikä ole käyttänyt veronmaksajien rahoja väärin. Vuoden 2021 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen takia olemme tehneet Tampereen kaupungin kanssa tiivistä yhteistyötä mahdollisten epäselvyyksien ratkomisessa. Tässä selvitystyössä on ollut mukana useita asiantuntijoita tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalvelu KPMG:stä, tilintarkastusyhteisöstämme sekä verottajalta.
Tämän päivän tiedon valossa voisimme edelleen jatkaa toimimista yhden yhtiön sisällä, mutta selvitystyötä tehdään myös siitä, onko median sekä suuren yleisön silmissä selkeämpää eriyttää markkinaehtoinen sekä julkisesti tuettu toimintamme eri yhtiöihin. Näistä ei ole tehty vielä päätöksiä, sillä mahdolliset muutokset edellyttävät huolellista valmistelua. Ja kuten sanottu, julkista avustusta ei ole asiantuntijoiden mukaan käytetty väärin. Vaikka koronapandemia runteli tapahtuma-alaa isolla kädellä, ei Tampere-talo joutunut missään vaiheessa turvautumaan kaupungin koronatukeen, vaan selvisi yhtiön omilla säästötoimilla.
Aamulehden artikkeleista ei käy selkeästi ilmi, miksi Tampere-talo saa Tampereen kaupungilta avustusta: maksamme vastaavasti kaupungille vuokraa Tampere-talon kiinteistöstä. Vuoden 2023 vuokra on 6,2 miljoonaa euroa. Helsingin ydinkeskustassa on tapahtuma-alan toimijoita, jotka maksavat samankokoisista kiinteistöistä huomattavasti vähemmän vuokraa. Tampere-talon saama rahallinen vuokra-avustus kohdistuu kokonaan tähän kiinteistövuokraan, joka on siis merkittävästi kilpailijoitamme suurempi.
Aamulehden artikkeleissa on Tampere-talon vuokran suuruutta verrattu keskusta-alueen toimistovuokriin. Tämä vertailu on täysin kestämätön, koska Tampere-talo ei ole toimistotilaa vaan erikseen suunniteltua kokous-, kongressi- ja konserttitilaa. Yhtiö maksaa itse kaikki kiinteistön käyttömenot (mm. lämpö, vesi, sähkö, jäähdytys, siivous) sekä vastaa huollosta ja pienkorjauksista. Vuositasolla näihin kuluu 1,1–1,3 miljoonaa euroa vuoden mukaan.
Tampere-talon saama toiminta-avustus tälle vuodelle on 765 000 euroa. Se kohdistuu taidetoimintaan, lasten tapahtumiin ja maksuttomiin tapahtumiin, joita tuetaan kaikkialla maailmassa, myös Tampereella ja muualla Suomessa.
Artikkeleissa esitetyt luvut Lumikuningatar-tuotannosta ovat virheelliset. Esitetyssä Lumikuningattaren kuvitteellisessa budjetissa useimmat kohdat ovat moninkertaisesti väärään suuntaan, ja lukijoiden ei tulisi vetää niistä johtopäätöksiä.
Lumikuningattaren valtiolta tai kunnalta saamaa julkista rahaa ei myöskään ole käytetty väärin. Avustusyhteisöt tekevät päätöksensä tuettavista kohteistaan itse, ja niin Tampereen kaupunki kuin muutkin suomalaiset kaupungit sekä opetusministeriö rahoittavat vastaavia taidehankkeita sekä suurtapahtumia jatkuvasti.
Konsertit ja kokoukset vetävät Tampereelle väkeä, joka myös käyttää rahaa eri palveluihin. Tampere-talo tuottaa Tampereen talousalueelle matkailu- ja tapahtumatuloa 50 miljoonaa euroa. Luku pohjautuu Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Synergoksen vuonna 2018 tekemään tutkimukseen ja sen pohjalta uudelleenarvioituun lukuun vuodelle 2019.
Lumikuningatar-tuotanto toi ulkopuolisen Salmi Analytics -tutkimustahon tutkimuksen mukaan Tampereen talousalueelle noin 1,4 miljoonaa euroa puhdasta matkailutuloa. Tuotannon kutsumana Tampereelle saapui mm. The Timesin toimittaja, joka kirjoitti Tampereesta ylistävän matkailuartikkelin, jonka luki printissä ja digitaalisesti yli kaksi miljoonaa kansainvälistä lukijaa.
Tampere-talo ei ole missään vaiheessa suunnitellut tai edes harkinnut lähtevänsä promoottoriksi eli myymään tapahtumaa suoraan kuluttajille kansainvälisessä markkinassa. Jos Lumikuningatar kansainvälistyy, tapahtuu se kansainvälisten kumppaneiden sekä muiden mahdollisten yhtiöiden riskillä. Jatkamme asian edistämistä, sillä suomalainen kulttuuri ja osaaminen ansaitsee näkyvyyttä ja mahdollisuuden myös kansainvälisillä markkinoilla, nyt ja tulevaisuudessa.
Paulina Ahokas
Toimitusjohtaja
Tampere-talo Oy
Martti Silvennoinen
Hallituksen puheenjohtaja
Tampere-talo Oy
