Tampereen Oopperan teoshistoria 1947–2024
Lue lisää kevään 2024 La Traviata -oopperasta täällä.
Esitykset
Pe 10.2.2023 klo 18.30, ensi-ilta
Su 12.2.2023 klo 15
Ke 15.2.2023 klo 18.30
La 18.2.2023 klo 15
Ke 22.2.2023 klo 18.30
La 25.2.2023 klo 15
Taiteellinen työryhmä
Sävellys Richard Wagner
Musiikinjohto Anja Bihlmaier
Ohjaus Marika Vapaavuori
Tampere Filharmonia
Tampereen Oopperan kuoro
Lavastus Marjatta Kuivasto
Puvut Leena Rintala
Valosuunnittelu Jussi Kamunen
Koreografia Miika Riekkinen
Videosuunnittelu Toni Haaranen
Maskeerauksen ja kampausten suunnittelu Johanna Paakkanen
Kuorokapellimestari Heikki Liimola
Rooleissa
Hollantilainen (baritoni) – Tommi Hakala
Senta, Dalandin tytär (sopraano) – Johanni van Oostrum
Daland, norjalainen merikapteeni (basso) – Timo Riihonen (10.2., 18.2.) & Matti Turunen (12.2., 15.2., 22.2., 25.2.)
Erik, metsästäjä (tenori) – Jussi Myllys
Mary, Sentan imettäjä (altto) – Tiina Penttinen
Steuerman, Dalandin perämies (tenori) – Joel Annmo
Tanssijat – Miika Riekkinen & Petra Porspakka
Wagnerin Lentävä hollantilainen myrskyää Tampereen Oopperassa
Oopperan ensi-ilta on Tampere-talossa perjantaina 10.2.2023.
Teoksen ohjaa oopperadebyyttinsä tekevä kokenut teatteriohjaaja Marika Vapaavuori. Tampere Filharmoniaa johtaa saksalainen kapellimestari Anja Bihlmaier. Teoksen lavastuksen suunnittelee Marjatta Kuivasto, puvustuksen Leena Rintala, valosuunnittelun Jussi Kamunen, videosuunnittelun Toni Haaranen ja naamioinnin Johanna Paakkanen. Koreografiasta vastaa Miika Riekkinen. Teoksen tanssijoina nähdään Miika Riekkinen ja Petra Porspakka. Tampereen Oopperan kuoron valmennuksesta vastaa kuorokapellimestari Heikki Liimola.
Marika Vapaavuori on ohjannut monipuolisella urallaan niin teatterikirjallisuuden suuria klassikoita kuin musiikkiteatteria. Suurta draamaa ja vahvoja tarinoita rakastavalle Vapaavuorelle Richard Wagnerin väkevä musiikki on aina ollut puoleensavetävää.
Lentävä hollantilainen on Wagnerin suosituimpia oopperoita. Teoksen kiehtovuus piilee siinä, että siitä on löydettävissä aina uusia sävyjä ja vivahteita, ovat kyseessä sitten ensikertalaiset tai oopperayleisön konkarit. Se puhuttelee niin kokeneita katsojia kuin uutta oopperayleisöä.
Vapaavuoren näkemys teoksen vetovoimasta on sen kiistattoman vahvan musiikillisen ilmaisun lisäksi vahvassa visuaalisessa maailmassa.
Teos on kuin meri itsessään – alati liikkuva, puoleensa vetävä, hetken huoleton, yhtäkkiä myllertävä ja uhkaava. Aina pakahduttavan kaunis ja alkuvoimainen.
Marika Vapaavuori
Oopperan esityskieli on saksa. Teos tekstitetään suomeksi ja englanniksi.
Esitys kestää n. 3 tuntia ja sisältää yhden väliajan. Oopperaa suositellaan yli 7-vuotiaille.
Muutokset mahdollisia.
Tuotanto Tampere-talo
Lentävä hollantilainen mediassa
Jos haluat kuulla helppoa Wagneria, lähde Tampereelle | Helsingin Sanomat 11.2.2023
Arvio: Wagneria perinteisenä satuna | Rondo Classic 14.2.2023
Der fliegende Holländer | Tampester Teatro -blogi 14.2.2023
Solid Holländer from Tampere Opera | Adventures in Music -blogi 18.2.2023
Lentävä hollantilainen seilaa Tampereelle | Tarkkaamo-blogi 10.2.2023
Esitykset
Ke 2.3.2022 klo 18.30, ensi-ilta
Pe 4.3.2022 klo 18.30
La 5.3.2022 klo 15.00
Ke 9.3.2022 klo 18.30
Pe 11.3.2022 klo 18.30
La 12.3.2022 klo 15
Tampereen Oopperan vuoden 2022 oopperatuotantona nähtiin klassikkoteos, Mozartin Taikahuilu. Näyttämölle palasi vuonna 2011 ensi-iltansa Tampere-talossa saanut ooppera uudella roolituksella.
Kyseessä on yksi Tampereen Oopperan 75-vuotisen historian rakastetuimmista ja suosituimmista teoksista. Vuoden 2022 teos sijoittuu 1930-luvun Las Vegasiin. Taikahuilun ensi-ilta oli 2.3.2022.
Suosikkiteos oopperan nälkään
Tampereen Oopperassa nähdään Mozartin Taikahuilu, jota esitettiin Tampere-talossa ensimmäisen kerran 11 vuotta sitten loppuunmyydyille katsomoille. Roolitus on uusi. Sopraano Tuuli Takala laulaa Taikahuilun Paminan ja tenori Tuomas Katajala Taminon roolin. Taikahuilun Papagenon roolin tulkitsee baritoni Arttu Kataja. Oopperan ohjaa vuoden 2011 Taikahuilun ohjaaja Tuomas Parkkinen.
Takala, Katajala ja Parkkinen ovat viimeksi tehneet yhteistyötä Tampereen Oopperan kiitetyssä ja ylistetyssä Veljeni Vartija -oopperassa (2018). Teos kertoi vuoden 1918 tapahtumista. Pääparina nähtiin tuolloinkin Takala ja Katajala ja ohjaajana Parkkinen.
– Tuuli Takala ja Tuomas Katajala ovat sukupolvensa lahjakkaimpia laulajia, suomalaisia maailmantähtiä. Viimeksi teimme verevää draamaa sisällissodasta, nyt vuorossa on monta astetta iloisempi teos, sanoo Tuomas Parkkinen.
Parkkiselle Taikahuilun erityisyys syntyy loputtomasta lapsenomaisesta kekseliäisyydestä, henkilöhahmojen ja tapahtumien runsaudesta, taianomaisesta fantasiasta ja Mozartin nerokkaasta musiikista. Taikahuilun vuoden 2022 ohjauksessa on mukana myös yllätyksiä.
– Olemme päivittäneet teosta. Myös uudet solistit tuovat ohjaukseen tuoretta rytmiä ja vauhtia. Jo vuonna 2011 näyttämöllä nähtiin kimalletta, show-elementtejä ja hämmästyttäviä taikatemppuja, Parkkinen sanoo.
Tampere Filharmoniaa johtaa kapellimestari Risto Joost, joka johtaa ensimmäisen oopperateoksensa Tampereella. Tampereen Oopperan kuoron valmennuksesta vastaa Heikki Liimola. Lisäksi tuotannossa on mukana laulavia nuoria esiintyjiä teoksen lapsitehtävissä.
– Kaikki rakastavat Taikahuilua. Sen magiikkaa ja huumoria. Se on sopiva teos ensikertalaiselle eikä konkarikaan kyllästy siihen koskaan, Parkkinen kertoo.
Vuoden 2011 Taikahuilu on yksi Tampereen oopperan menestyneimmistä tuotannoista.
– Tämä Taikahuilu on jäänyt monelle yleisöstämme mieleen yhtenä Tampereen Oopperan lähihistorian värikkäimpänä ja vahvimpana tuotantona. Meille on tärkeää, että saamme tarjota korona-ajasta kärsineelle ja kulttuurin pariin kaivanneelle yleisölle superteoksen, jossa yhdistyvät sadun taika, huippusolistit ja upea taiteellinen dream team, kertoo Tampereen Oopperan vastaava tuottaja Suvi Leinonen.
Maailman suosituimpien oopperoiden kärkeen lukeutuva Mozartin klassikko on Tuuli Takalalle rakas teos. Sopraano odottaa innolla produktiota Tampereella.
– Taikahuilu on itselleni erittäin tuttu ja tärkeä teos, joka on seurannut minua urallani alusta alkaen. Yön kuningatar oli pitkään bravuuriroolini niin Suomessa kuin maailmallakin. Hiljattain olen siirtynyt tulkitsemaan tätä ihanaa oopperaa uudesta näkökulmasta Paminan roolissa. Olen suunnattoman onnellinen ja innoissani, että pääsen palaamaan Tampereen Oopperaan juuri tämän teoksen parissa, Tuuli Takala kertoo.
Vuoden 2011 tuotannosta tähän päivitettyyn tuotantoon palaa yleisön rakastama duo, ”kaksi pappia”, Esko Roine ja Heikki Kinnunen. Koko muu roolitus julkaistaan myöhemmin tänä vuonna.
Teoksen lavastuksen Kati Lukan suunnitelmien pohjalta uusii Tinde Lappalainen. Pukusuunnittelu on Tarja Simonen ja sen uudelleen kokoaa Elina Vättö. Teoksen valosuunnittelusta vastaa Ville Syrjä. Tampere Filharmoniaa johtaa kapellimestari Risto Joost.
Oopperan esityskieli on suomi, teos tekstitetään suomeksi ja englanniksi.
Tuotanto Tampere-talo
Ooppera siirtyi koronapandemian vuoksi keväälle 2023.
Yksi perhe. Kaksi rintamaa. Ooppera vihasta ja armosta.
Tampereen Oopperan suurtuotanto, uusi kotimainen tilausteos Veljeni vartija, kantaesitettiin Tampere-talossa perjantaina 16. helmikuuta 2018.
Olli Kortekankaan säveltämä ja Tuomas Parkkisen käsikirjoittama ja ohjaama teos kuvaa vuoden 1918 Suomea ja sisällissodan dramaattisia tapahtumia Tampereella. Vuonna 2018 Suomen historian surullisimmista tapahtumista tuli kuluneeksi sata vuotta.
Ooppera kertoo koskettavasti kahden eri puolille ajautuvan sisaruksen Amanda ja Eemil Rossin tarinan. Päärooleissa nähtiin sopraano Tuuli Takala ja baritoni Ville Rusanen.
Taiteellinen työryhmä
Sävellys Olli Kortekangas
Musiikinjohto Santtu-Matias Rouvali
Libretto ja ohjaus Tuomas Parkkinen
Puvut Tarja Simone
Lavastus Kati Lukka
Valosuunnittelu Ville Syrjä
Rooleissa
Tuuli Takala Amanda Rossi
Ville Rusanen Eemil Rossi
Tuomas Katajala Iisakki Friman
Juha Kotilainen Johannes Rossi
Päivi Nisula Rauha Valkonen
Erica Back Serafina Suomi
Virpi Räisänen Hanna Waltz
Suvi Väyrynen Onni Kontio
Tuomas Pursio Tuntematon sotilas
Tampere Filharmonia
Tampereen Oopperan kuoro
Tampereen Oopperan lapsikuoro yhteistyössä Pirkanpojat
Kuorokapellimestari Heikki Liimola
Esitykset
Pe 16.2.2018 klo 18.30, kantaesitys
Su 18.2.2018 klo 15
Ke 21.2.2018 klo 18.30 (Yle televisioi)
La 24.2.2018 klo 15
To 1.3.2018 klo 18.30
La 3.3.2018 klo 15
Esityskieli suomi. Tekstitys suomeksi ja englanniksi. Kesto noin 2 h 45 min. Esityksessä on yksi väliaika.
Esitys sisältää voimakkaita kohtauksia, räjähteitä, välkkyvää valoa ja kovaäänisiä äänitehosteita.
Veljeni vartija
“Meidän kaikkien täytyy pitää huolta toisistamme”
Veljeni vartija kuvaa nousevien odotusten kaupunkia ja sodan tapahtumia kahden eri puolille ajautuvan sisaruksen näkökulmasta. Se on henkilövetoinen, eeppinen, sinfoninen draama murskatuista unelmista, vaikeista valinnoista ja suurista tunteista.
”Oopperan tematiikka on sodanvastainen, eikä se juurikaan sisällä aatteellista pohdintaa tai poliittisia puolustuspuheita. Nimi viittaa Raamattuun ja sisältää kysymyksen, jonka Kain esitti Jumalalle velisurman jälkeen: ’Olenko minä veljeni vartija?’ Vastaus on kyllä. Meidän kaikkien täytyy pitää huolta toisistamme”, sanoo libretisti ja ohjaaja Tuomas Parkkinen.
Kyseessä on Parkkisen tähänastisen uran paitsi merkittävin teos, myös ensimmäinen ooppera, jossa hän vastaa sekä libretosta että ohjauksesta.
Olli Kortekangas on uransa aikana säveltänyt pitkälti toistasataa teosta, joihin kuuluu muun muassa orkesteri-, kuoro- ja kamarimusiikkia sekä kahdeksan oopperaa.
”Veljeni vartija ammentaa sekä oopperan rikkaasta historiasta että 1900-luvun alkupuolen musiikkityyleistä. Kuullaan cakewalkia ja torvisoittoa. Ja tietysti laulua: melodiset aariat, värikkäät ensemblet ja dramaattiset kuorokohtaukset rytmittävät kokonaisuutta, jonka orkesterin energia pitää liikkeessä”, kertoo säveltäjä Olli Kortekangas.
Veljeni vartija jättää taidekentälle maamerkkinsä olemalla historian ensimmäinen Tampereelle sijoittuva ooppera.
”Olemme halunneet tehdä kantaesitysoopperan, jossa yhtenä päähenkilönä on kaupunki. Nyt maailmanhistoria on saamassa ensimmäisen oopperan, joka kertoo Tampereesta ja tamperelaisista. Tässä on jotain erityistä, ainutlaatuista ja liikuttavaa”, toteaa Tuomas Parkkinen.
Veljeni vartija -oopperan harjoituttaa ja johtaa Suomen kansainvälisesti kysytyimpiin kapellimestareihin lukeutuva Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali. Hän työskentelee nyt ensimmäistä kertaa näin mittavan oopperakantaesityksen parissa. Tampereen oopperan produktiona Veljeni vartija sen sijaan on Rouvalille jo toinen, sillä hän johti myös Kohtalon voima -oopperan vuonna 2016.
“Totta kai on mahtavaa tehdä tällainen Tampere-aiheinen ooppera täällä! Se on orkesterille iso juttu ja tietysti koko kaupungille. Kortekangas tekee takuuvarmasti hyvää kamaa ja tästä tulee hitti”, ennakoi Santtu-Matias Rouvali.
“Tässä vaiheessa ei voi kuin jännittää ja odottaa, millainen kokonaisuudesta tulee. Tämä on iso suomalaisen musiikin tapaus niin Tampereella kuin koko Suomessakin!”
Oopperaa ovat tukeneet Tampereen Kaupunki, Suomen kulttuurirahasto, Valtioneuvoston kanslia, Taiteen edistämiskeskus ja Friisilän Musiikki Oy.
Tuotanto Tampere-talo
Mitä on tämä suuri hiljaisuus?
Tuomas Parkkinen, ote libretosta
Miksi tiellä on hämärää?
Joko tulimme maailman loppuun?
Joko kotimme murskattiin?
Emme näe enää punaista miestä, emme huomaa valkeaa. Me näemme vain mustaa, mustaa. Silmänkantamattomiin.
Ensi-ilta 1.3.2006 Tampere-talossa
Taiteellinen työryhmä
Musiikin johto Andris Nelsons
Ohjaus Tuomas Parkkinen
Lavastus Kati Lukka
Puvut Tarja Simonen
Koreografia Päivi Järvinen
Valosuunnittelu Jyri Tervakangas
Kuorokapellimestari Heikki Liimola
Rooleissa
Inga Kalna, sopraano (Adina)
Reinaldo Macias, tenori (Nemorino)
Arttu Kataja, baritoni (Belcore)
Jouni Kokora, basso (Dulcamara)
Riikka Sirén, sopraano (Giannetta)
Tampere Filharmonia
Tampereen Oopperan kuoro
Esitykset Tampere-talossa
Ke 1.3.2006 klo 19, ensi-ilta
Pe 3.3.2006 klo 19
Su 5.3.2006 klo 15
Ti 7.3.2006 klo 19
To 9.3.2006 klo 19
La 11.3.2006 klo 15
Esityskieli italia, tekstitys suomeksi.
Tuotanto Tampere-talo
Tauno Marttisen ooppera Faaraon kirje sai kantaesityksensä Tampereen Oopperassa ja vieraili Suomen kansallisoopperassa.