Beethoven: Fidelio-oopperan konserttiversio

Susanna Mälkki on yksi sukupolvensa arvostetuimpia kapellimestareita. Mälkki työskentelee säännöllisesti Euroopan ja Yhdysvaltojen huippuorkestereiden kanssa ja merkittävimmissä oopperataloissa, kuten Milanon La Scalassa, New Yorkin Metropolitan-oopperassa, Wienin valtionoopperassa ja Pariisin oopperassa.  Suomessa Mälkki on Helsingin kaupunginorkesterin päävierailijakapellimestari ja toiminut orkesterin ylikapellimestarina vuosina 2016–2023. Hän on toiminut myös Los Angelesin filharmonisen orkesterin päävierailijakapellimestarina vuosina 2017–2022 sekä johtanut useita Yhdysvaltojen huippuorkesterita sekä muun muassa Lontoon sinfoniaorkesteria, Münchenin filharmonikkoja, Wienin sinfoniaorkesteria ja Berliinin filharmonikkoja. Pierre Boulez’n kutsusta Mälkki toimi Ensemble intercontemporainin musiikillisena johtajana vuosina 2006–2013.

Mälkin merkittävä panos taiteen alalla on tunnustettu useilla palkinnoilla: hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 2011, joka on yksi Suomen korkeimmista kunniamerkeistä. Hänelle on myönnetty Ranskan Arts et des Lettres -ritarikunnan Officier-arvo (2014) ja Commandeur-arvo (2022), ja tammikuussa 2016 hänet nimitettiin Ranskan kunnialegioonan Chevalieriksi. Hän on Lontoon Royal Academy of Musicin kunniajäsen ja Tukholman Kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen. Lokakuussa 2016 hänet nimettiin Musical American vuoden 2017 kapellimestariksi, ja marraskuussa 2017 hänelle myönnettiin Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto.

Viimeksi Mälkki on johtanut Tampere Filharmoniaa keväällä 2013.

Tampere Filharmonia on täysimittainen 97 muusikon sinfoniaorkesteri, joka toimii Suomen suurimmassa konserttisalissa Tampere-talossa.  Elokuussa 2023 Tampere Filharmonian ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana aloitti Matthew Halls, orkesterin pitkäaikaisen ylikapellimestarin ja taiteellisen johtajan Santtu-Matias Rouvalin seuraajana.

Sinfoniakonserttien lisäksi Tampere Filharmonia soittaa vuosittain oopperaa ja balettia ja konsertoi Tampere Biennalessa. Sillä on myös oma kamarimusiikkisarja Faunien iltapäivä, joka on jatkunut jo vuodesta 1996. Orkesterilla on Suomen ensimmäinen nuorisoklubi, ja se tunnetaankin lapsille ja nuorille suunnatun musiikkikasvatustoiminnan edelläkävijänä. Konserttivierailuja orkesteri on tehnyt eri puolille Eurooppaa, Yhdysvaltoihin ja Japaniin.

Tampere Filharmonian yli 50 levytyksestä tuoreimmat sisältävät mm. Leonard Bernsteinin, Carl Nielsenin, Jean Sibeliuksen, George Enescun, Jouni Kaipaisen, Uljas Pulkkiksen ja Einojuhani Rautavaaran teoksia.  Levytykset ovat keränneet tunnustusta ja useita palkintoja, mm. viisi Cannes Classical -palkintoa. Peteris Vasksin toisen sinfonian levytys sai Cannes Classical Disc of the Year 2004 -erikoispalkinnon ja Tiensuu-levy keväällä 2007 ensi kertaa jaetun klassisen musiikin Emma-palkinnon. Rautavaaran Kaivos-oopperan ensilevytys nimettiin vuoden 2012 Grammy-palkintoehdokkaaksi. Uljas Pulkkiksen musiikkia sisältänyt levytys valittiin Yleisradion Vuoden 2011 levyksi.

Tampere Filharmonian historia alkaa vuodesta 1930. Tampereen kaupunginorkesteri siitä tuli 1947, ja 2002 nimi vaihtui Tampere Filharmoniaksi. Orkesterin ylikapellimestareina ovat aiemmin toimineet Santtu-Matias Rouvali, Hannu Lintu, John Storgårds, Eri Klas, Tuomas Hannikainen, Leonid Grin, Ari Rasilainen, Atso Almila, Paavo Rautio, Juhani Raiskinen ja Eero Kosonen.

Tampereen Oopperan kuoro on toiminut kuoro- kapellimestari Heikki Liimolan johtamana vuodesta 1990 lähtien. Se esiintyy vuosittain Tampereen Oopperan produktioissa kotinäyttämönään Tampere-talon Iso sali. Kuoro on kunnostautunut oopperarepertuaarin keskeisen ohjelmiston Mozartin, Tšaikovskin, Verdin, Bizet’n, Leoncavallon, Donizettin, Wagnerin ja Puccinin lisäksi myös modernien teosten kuten Dallapiccolan Vangin, Kokkosen Viimeisten kiusausten, Olli Kortekankaan Veljeni vartijan (tilausteos 2018) esittämisessä.

Kuoron ohjelmisto ei rajoitu yksin oopperaan, vaan se on esiintynyt myös mm. Espoon Urkuyö ja aaria -illassa 1998 ja 2000 sekä Joensuun Gospel-viikoilla 1999. Vuonna 2001 kuoro teki Jaakko Ryhäsen kanssa levyn Opera Arias. Vuonna 2017 kuoro lauloi Tampereen Oopperan 70-vuotisjuhlagaalassa.

Kesällä 2005 kuoro esiintyi ensimmäistä kertaa ulkomailla Tampereen Oopperan Viimeiset kiusaukset -produktion vieraillessa Prahan Kansallisteatterissa.

Kuoro tekee säännöllisesti yhteistyötä Tampere Filharmonian ja Tampereen Filharmonisen Kuoron kanssa. Tampereen Oopperan kuoro lauloi Tampere-talossa Santtu-Matias Rouvalin johdolla lokakuussa 2021 Verdin Requiem-tuotannossa ja keväällä 2024 Verdin La Traviata-oopperassa Giancarlo Andrettan johdolla.

Kuoronjohtaja Heikki Liimola valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 1988 opiskeltuaan orkesterinjohtoa Jorma Panulan sekä laulua Yrjö Nykäsen ja Anssi Hirvosen johdolla. Liimola toimi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoronjohdon opettajana vuodesta 1987 ja lehtorina vuodesta 1995 lähtien vuoteen 2023 asti. Lisäksi hän hoiti Sibelius-Akatemian kuoronjohdon päälehtoraattia viransijaisena 1992-93 ja 1994-95. Harjun Nuorten kuoroa – sittemmin Harjun Kamarikuoroa – hän on johtanut vuodesta 1977, Eteläsuomalaisen osakunnan laulajia 1986-90, Suomen Kirkon kuoroa 1987-90, Suomen Kanttorikuoroa 1989-98 ja Savonlinnan aikaisempaa Oopperajuhlakuoroa 1991-95.

Heikki Liimola on toiminut Tampereen Oopperan kuoron johtajana Vuodesta 1990 lähtien. Vuosina 1989-2005 hän oli Tampereen Sävel -kuorofestivaalin taiteellinen johtaja ja on sen jälkeen toiminut taiteellisen työryhmän jäsenenä. Tampereen Filharmonista kuoroa hän johti kuoron perustamisesta vuodesta 1990 lähtien vuoteen 2004 asti. Liimola toimi Klemetti-Opiston kamarikuoron taiteellisena johtajana vuosina 2005-2023. Suomen Kuoronjohtajat valitsivat Liimolan vuoden kuoronjohtajaksi 1998, ja vuonna 2019 hänet palkittiin Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahaston kulttuuripalkinnolla. Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli myönsi Liimolalle director cantus -arvonimen vuonna 2023.

Siljamari Heikinheimo on viulisti ja oopperaohjaaja. Ohjaajana Heikinheimo on työskennellyt ohjaaja Stefan Herheimin ohjaustiimissä Düsseldorfin Deutsche Oper am Rhein –oopperatalossa ja Berliinin Komische Operassa sekä apulaisohjaajana Suomen Kansallisoopperassa. Hänen ohjaamansa Bèla Bartòkin Herttua Siniparran Linna, Kurt Weillin Seitsemän Kuolemansyntiä ja Toscan muotokuva ovat saaneet ensi-iltansa Rauma Festivossa. Rauma Festivon tilaama, Heikinheimon ohjaama, Sampo Kasurisen säveltämä ja Aina Bergrothin käsikirjoittama Trapped Butterfly reflektoi ikonisen oopperan perintöä ja teos kantaesitettiin kesällä 2023 Kuhmon Kamarimusiikki -festivaalilla, Meidän Festivaalilla ja Rauma Festivossa. Metropolian oopperakoulutus kantaesitti keväällä 2024 Heikinheimon ohjauksen Joonas Pohjosen kamarioopperasta Tiimi.

Viulistina Heikinheimo esiintyy kamari- ja orkesterimuusikkona, solistina, sekä näyttämötaidetta ja musiikkia yhdistävissä produktioissa. Heikinheimo oli RSO:n jäsen vuosina 2012–2016 ja nykyisin hän vierailee pohjoismaisissa orkestereissa konserttimestari- ja äänenjohtajatehtävissä. Heikinheimo on vakiovieras monilla musiikkijuhlilla, ja lisäksi hän on nauhoittanut useita suomalaisia viulu- ja kamarimusiikkiteoksia Yleisradiolle.

Heikinheimo toimii Rauma Festivon taiteellisena johtajana ja on Soivat Kirjat –konserttisarjan taiteellinen suunnittelija. Vuodesta 2020 hän on toiminut viulunsoiton lehtorina Turun AMK:n Taideakatemiassa.

Alma Pöysti on näyttelijä ja ohjaaja, joka on saavuttanut merkittävää tunnustusta niin elokuvissa, televisiossa kuin teatterissa. Hänet tunnetaan parhaiten nimiroolistaan elokuvassa Tove (2020). Vuonna 2023 Alma oli ehdolla Golden Globe -palkinnon saajaksi parhaasta naispääosasta elokuvassa Kuolleet lehdet (2023). Pöysti on työskennellyt useissa merkittävissä teatterirooleissa muun muassa Kansallisteatterissa ja Svenska Teaternissa sekä useissa muissa suomalaisissa teattereissa.

Näyttämö- ja elokuvatöiden ohella Pöysti tunnetaan myös äänirooleistaan ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudestaan taiteen kentällä. Hän toimii vahvana kulttuurin puolestapuhujana ja on korostanut taiteen merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Tuomas Parkkisen kirjalliselle tuotannolle on ominaista vakavien ja syvällisten aiheiden – kuten uskonnon, työn sankaruuden, äitiyden – käsitteleminen satiirisen komedian ja hengästyttävän verbaaliakrobatian keinoin. Näytelmäkirjailija, ohjaaja ja libretisti on kirjoittanut äitiydestä (Madaamit 2008), feministimiehistä ritariajalla (Ruunajaiset, 2006), Jeesus Nasaretilaisen lähiomaisista (Stand up, Jesus!, 2003), Aatamin ja Eevan protestanttisesta työmoraalista (Yhden tuska on toisen show, 2000) sekä stand up -komediaa ja tenoriaarioita yhdistävän estradishow’n laulajalle ja pianistille (Matin ja Tepon veli, 1997).

Ville Syrjä työskentelee Akun Tehtaan palveluksessa valosuunnittelijana Tampere-talossa. Näyttämöteosten valosuunnittelun lisäksi Syrjä on vastannut yli 30 vuoden ajan Tampere-talon konserttituotantojen ja tapahtumien valaisusta ja niiden valoteknisestä suunnittelusta. Syrjän aikaisempia suunnittelutöitä Tampereen Oopperalle ovat olleet mm. La Traviata (2024), Taikahuilu (2022 ja 2011), Carmen (2020), Veljeni vartija (2018), Figaron häät (2014) ja Otello (2005).

Sopraano Miina-Liisa Värelä on noussut esiin viimeaikaisten esiintymistensä kautta. Hän on saanut ylistäviä kehuja mm. Die Färberinin oolissa kahdessa uudessa Die Frau ohne Schatten -oopperan esityksessä arvostetussa Festspielhaus Baden-Badenissa, jossa Berliner Philharmoniker -orkesteria johti Kirill Petrenko, sekä Semperoper Dresdenissä Christian Thielemannin johdolla. Opernmagazin on ylistänyt Miina-Liisa Värelää yhdeksi lupaavimmista dramaattisista sopraanoista. Wagnerin oopperassa Tristan ja Isolde hän oli ”helmeilevä-ääninen ja intiimi tavalla, jota harvoin kuulee tässä roolissa”. Hän on esiintynyt Tristan ja Isolde -oopperassa Los Angeles Philharmonicin kanssa Gustavo Dudamelin johdolla sekä Robin Ticciatin johdolla Glyndebourne Festival Operassa ja Lontoon BBC Promsissa.

Muita viimeaikaisia menestyksiä ovat olleet debyytti Leonorena Beethovenin Fideliossa Canadian Opera Companyssa, nimirooli Ariadne auf Naxosissa Gran Teatre del Liceussa ja Suomen kansallisoopperassa, sekä Ortrudin rooli Wagnerin Lohengrinissä Salzburgin Landestheaterissa ja Oper Frankfurtissa. Die Frau ohne Schatten -oopperassa hän on esiintynyt myös Oper Frankfurtissa, Bayerische Staatsoperissa ja Verbier-festivaalilla. Suomen kansallisoopperassa hän lauloi Sieglinden uudessa Die Walküre -tuotannossa ja esitti nimiroolin Straussin Elektrassa Landestheater Linzissä. Hänen debyyttinsä Toscan roolissa Savonlinnan Oopperajuhlilla Lorenzo Passerinin johdolla sekä Turandotina Suomen kansallisoopperassa Hannu Linnun johdolla saivat suurta kiitosta.

Tenori Jussi Myllys esiintyy niin ooppera-, konsertti- kuin liedlaulajana. Sibelius-Akatemian opintoja seurasi vuosi vaihto-opiskelijana Berliinissä, minkä jälkeen hän sai solistikiinnityksen Frankfurtin oopperaan vuosiksi 2006–2009. Syksystä 2009 hän on kuulunut Düsseldorfin Deutsche Oper am Rheinin solistikuntaan.

Myllyksen barokista moderneihin kantaesityksiin kattavaan oopperarepertuaariin kuuluvat Mozartin keskeiset tenoriroolit Tamino, Don Ottavio, Ferrando ja Belmonte, Stravinskin Hulttion tien Tom Rakewell, Ruusuritarin Italialainen laulaja, Salomen Narraboth, Arabellan Matteo, Falstaffin Fenton ja Jevgeni Oneginin Lenski. Myllys on vieraillut mm. Napolin, Geneven ja Pariisin oopperataloissa, Berliinin Komische Operassa, Dresdenin Semperoperassa, Edinburghin festivaaleilla, Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Myllys esiintyy myös säännöllisesti Baijerin valtionoopperassa Münchenissä.

Myllys on esiintynyt useiden tunnettujen kapellimestareiden johdolla, kuten Kent Nagano, Daniele Gatti, Esa-Pekka Salonen, Adam Fischer ja Zubin Mehta. Konsertti- ja oratoriolaulajana Myllyksen ohjelmistoon kuuluvat mm. Bachin Matteus-passion Evankelista, Brittenin Serenade, Händelin Messias, Haydnin Luominen, Verdin Requiem ja Mahlerin Das Lied von der Erde. Hänen uusimpia roolejaan ovat Erik Wagnerin Lentävässä hollantilaisessa Tampereen oopperassa, Jenufan Stewa sekä Parsifalin nimirooli ja Chevalier Poulencin oopperassa Karmeliittasisaret. Tulevia tehtäviä ovat mm. Nabuccon Ismaele ja Sinowi Shostakovitsin oopperassa Mzenskin kihlakunnan Lady Macbeth.

Baritoni Tommi Hakala tuli kansainvälisesti tunnetuksi kesällä 2003 voittamalla BBC:n järjestämän Singer of the World -laulukilpailun Cardiffissa. Hänet tunnetaan myös vuoden 2001 Merikanto-kilpailun voittajana. Opinnot Riihimäen musiikkiopistossa, Sibelius-Akatemiassa ja Karlsruhen musiikkikorkeakoulussa johtivat kiinnitykseen Nürnbergin oopperassa 1998–2001, josta hän siirtyi Leipzigin oopperaan 2001–2004.

Vuosina 2008–2013 Hakala kuului Suomen kansallisoopperan solisteihin. Tommi Hakalan lukuisista kansainvälisistä oopperavierailuista mainittakoon mm. New Yorkin Metropolitan, San Francisco, Dresdenin Semperoper, Deutsche Oper Berlin, Essenin Aalto-Theater, Teatro Regio Torino ja Barcelonan Liceu sekä suomalaisista Suomen kansallisooppera, Tampereen ja Turun oopperat sekä Savonlinnan Oopperajuhlat. Hakala on työskennellyt useimpien suomalaisten ja lukuisten kansainvälisten huippukapellimestareiden kanssa.

Hakalalla on lisäksi paljon kysyntää niin lied- kuin orkesterikonserttienkin solistina, ja hän on tehnyt myös useita levytyksiä. Vuodesta 2019 alkaen Hakala debytoi Suomen kansallisoopperan uudessa Ring-produktiossa sekä Rheingold- että Die Walküre -oopperoiden Wotan-rooleissa sekä Siegfriedin Wandererin roolissa Esa-Pekka Salosen ja Hannu Linnun johdolla. Wotanin Hakala on laulanut myös Kreikan kansallisoopperassa ja Wandererin Stuttgartin valtionoopperassa. Roolidebyytti Wagnerin Lentävän hollantilaisen nimiroolissa Tampereen Oopperassa 2023. Viimeisimpiä tehtäviä mm. Johannes Kastaja Richard Straussin oopperassa Salome Wienin Volksoperassa ja Torinon Teatro Regiossa.

Tenori Jussi Myllys esiintyy niin ooppera-, konsertti- kuin liedlaulajana. Sibelius-Akatemian opintoja seurasi vuosi vaihto-opiskelijana Berliinissä, minkä jälkeen hän sai solistikiinnityksen Frankfurtin oopperaan vuosiksi 2006–2009. Syksystä 2009 hän on kuulunut Düsseldorfin Deutsche Oper am Rheinin solistikuntaan.

Myllyksen barokista moderneihin kantaesityksiin kattavaan oopperarepertuaariin kuuluvat Mozartin keskeiset tenoriroolit Tamino, Don Ottavio, Ferrando ja Belmonte, Stravinskin Hulttion tien Tom Rakewell, Ruusuritarin Italialainen laulaja, Salomen Narraboth, Arabellan Matteo, Falstaffin Fenton ja Jevgeni Oneginin Lenski. Myllys on vieraillut mm. Napolin, Geneven ja Pariisin oopperataloissa, Berliinin Komische Operassa, Dresdenin Semperoperassa, Edinburghin festivaaleilla, Suomen Kansallisoopperassa ja Savonlinnan Oopperajuhlilla. Myllys esiintyy myös säännöllisesti Baijerin valtionoopperassa Münchenissä.

Myllys on esiintynyt useiden tunnettujen kapellimestareiden johdolla, kuten Kent Nagano, Daniele Gatti, Esa-Pekka Salonen, Adam Fischer ja Zubin Mehta. Konsertti- ja oratoriolaulajana Myllyksen ohjelmistoon kuuluvat mm. Bachin Matteus-passion Evankelista, Brittenin Serenade, Händelin Messias, Haydnin Luominen, Verdin Requiem ja Mahlerin Das Lied von der Erde. Hänen uusimpia roolejaan ovat Erik Wagnerin Lentävässä hollantilaisessa Tampereen oopperassa, Jenufan Stewa sekä Parsifalin nimirooli ja Chevalier Poulencin oopperassa Karmeliittasisaret. Tulevia tehtäviä ovat mm. Nabuccon Ismaele ja Sinowi Shostakovitsin oopperassa Mzenskin kihlakunnan Lady Macbeth.

Baritoni Waltteri Torikka on suomalainen ooppera- ja konserttisolisti. Hänet on huomioitu mm. Martti Talvela -säätiön apurahalla, Aix-en-Provence-festivaalin Mozart-akatemian HSBC Laureates -palkinnolla, Bayreuth-stipendillä, Pro Musica Säätiön Vuoden nuori muusikko -tunnustuksella ja Lappeenrannan valtakunnallisen laulukilpailun voitolla. Torikka on esiintynyt kaikkien suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina ja mm. BBC Proms-festivaalilla Royal Albert Hallissa Sibeliuksen Kullervon nimiosassa. 

Waltteri Torikka on rohkeasti murtanut ja ylittänyt genrerajoja kotimaassaan. Hän on ollut luomassa useiden oopperoiden kantaesityksiä sekä esiintyjänä että taiteellisena johtajana. Viimeisin Torikan albumi, Songs by Oskar Merikanto julkaistiin keväällä 2024 (Ondine records). Vuonna 2024 on luvassa mm. useita konsertteja ja resitaaleja, monologioopperan kantaesitys Turun Kaupunginteatterissa sekä Mozartin Don Giovannin nimirooli Savonlinnan Oopperajuhlilla. 

Helsingissä varttunut ja Amsterdamissa asuva Iida Antola on suomalainen muusikko ja taiteilija, joka työskentelee pääasiassa oopperasolistina. Hän on myös Berliinin Universität der Künste -korkeakoulussa tutkinnon suorittanut kuoronjohtaja ja Sibelius Akatemiasta valmistunut pianisti.

Antola debytoi vuonna 2017 Suomen kansallisoopperassa Paminan roolissa (Mozart: Taikahuilu) ja on siitä asti laulanut kansallisoopperassa useita päärooleja. Keväällä 2022 hän debytoi Ranskassa Limoges’in oopperassa Echon roolissa (Straussi: Ariadne auf Naxos). Muista viimeaikaisista tehtävistä tärkeimpiä ovat Suor Angelican (Puccini) ja Adinan (Rossini) nimiroolit Berliinin Alte Münze -teatterissa ja Krakovan filharmoniassa sekä Leonoran (Verdi: Il trovatore), Micaëlan (Bizet: Carmen) ja Donna Elviran (Mozart: Don Giovanni) tehtävät. Syksyllä 2022 Antola esiintyi Morsiamen roolissa Kaija Saariahon viimeisen opperan Innocence Suomen kantaesityksessä.

Antola on menestynyt useissa kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Vuonna 2022 Antola palkittiin kansainvälisillä Rossini in Wildbad -festivaaleilla Bel Canto -palkinnolla, yleisön suosikin palkinnolla sekä Inge Borkh -stipendillä. Hän sai Lappeenrannan laulukilpailuiden naisten sarjan ensimmäisen palkinnon vuonna 2023.

Antola on myös palkittu liedlaulaja joka on konsertoinut Würzburgin Mozart-juhlilla, Berliinin Crescendo-festivaalilla, Ploiesti Filharmoniassa, Bukarestin Ateneumissa ja Ranskassa Royaumont’n luostarissa. Antolan ensimmäinen levy The truth about love pianisti Kirill Kozlovskin kanssa julkaistiin keväällä 2023. 

Suomen tämän hetken kysytyimpiin nuoren polven oopperalaulajiin kuuluva Tuomas Miettola debytoi maaliskuussa 2022 menestyksekkäästi Suomen kansallisoopperassa Noviisin roolissa Benjamin Brittenin oopperassa Billy Budd. Muita viimeaikaisia rooleja ovat olleet Tamino (Mozart: Taikahuilu), Fritz (Mascagni: L’Amico Fritz), Albert Herring (Britten: Albert Herring), Ferrando (Mozart: Cosi fan tutte) ja Male Chorus (Britten: The Rape of Lucretia). Miettola on kantaesittänyt lukuisia oopperarooleja mm. Ilmajoen Musiikkijuhlilla, Kuhmon Kamarimusiikissa, Rauma Festivossa sekä Meidän Festivaalilla.

Miettola palkittiin 2023 kansainvälisissä Havets Röst -laulukilpailuissa toisella palkinnolla ja Andres Wiklöfin nimeä kantavalla yleisöpalkinnolla sekä vuonna 2024 historian ensimmäisellä Jorma Hynninen -taidepalkinnolla. Miettola on myös Suomen Wagner-seuran ja Salzburgin musiikkijuhlien ystävien stipendiaatti.

Kaudella 2024/2025 Miettola palaa Tampereen Oopperan lavalle 1. miehen roolissa Joonas Kokkosen oopperassa Viimeiset Kiusaukset. Lisäksi Miettola laulaa Tampereella lokakuussa Susanna Mälkin johtaman Tampere Filharmonian solistina Jacquinon roolin (Beethoven: Fidelio) ja Suomen kansallisoopperan produktiossa 3. juutalaisen (Strauss: Salome) roolin. Produktion ohjaa Christof Loy, ja musiikinjohdosta vastaa Hannu Lintu. Kesällä 2025 Miettola tekee debyyttinsä Savonlinnan Oopperajuhlilla.

Konserttilavalla Miettola tulee esiintymään mm. Vaasan ja Lohjan kaupunginorkesterien sekä Suomalaisen barokkiorkesterin solistina ja Herningin oopperajuhlilla Tanskassa.

Matti Turunen jatkaa suomalaisten bassolaulajien hienoa perinnettä. Hänen tärkeimpiä opettajiaan ovat olleet Matti Salminen ja Jaakko Ryhänen. Hän on työskennellyt myös Tom Krausen, Jorma Hynnisen, James Vaughnin (La Scala) ja Jeffrey Goldbergin (Metropolitan Opera) kanssa.

Turunen on ollut Suomen kansallisoopperan solisti vuodesta 2019 ja esiintyy suurimpien suomalaisten orkestereiden kanssa ja festivaaleilla, kuten Savonlinnan Oopperajuhlilla. Turunen on laulanut Fasoltin (Das Rheingold, cover) Daniel Barenboimin johdolla Nibelungin sormuksessa Teatro Alla Scalassa vuonna 2010, Collinen (La bohème) Patrick Fournillierin johdolla Suomen kansallisoopperassa, Hundingin (Die Walküre) ja Mozartin Sarastron (Taikahuilu) useissa tuotannoissa. Hänen rooleihinsa kuuluvat myös Eremit (Der Freischütz), Zuniga (Carmen), Il Commendatore (Don Giovanni) ja Bartolo (Figaron häät).

Kaudella 2022/23 Turunen lisäsi useita uusia rooleja repertuaariinsa: Timurin (Turandot) ja Fafnerin (Siegfried), molemmat Suomen kansallisoopperassa, sekä Dalandin (Lentävä hollantilainen), jonka hän lauloi Tampereen Oopperassa helmikuussa 2023.

Kesällä 2024 Turunen debytoi solistina Savonlinnan Oopperajuhlilla Commendatoren roolissa (Don Giovanni) ja palaa vuonna 2025 Varlaamina (Boris Godunov) ja Timurin roolissa (Turandot). Lisäksi hän debytoi myös Tampereella Roccona Beethovenin Fideliossa ja laulaa Sarastron Hong Kongin Oopperan Taikahuilu-tuotannossa. Hän tekee myös Saksan debyyttinsä Münchenin Valtionoopperassa Rimski-Korsakovin oopperassa Jouluyö.